tiistai 29. huhtikuuta 2014

Pizzasopu


Meidän nahistelevien koululaisten täyden sovun hetki löytyy Saarioisten jauhismikropizzan ääreltä. Juhlallinen hetki alkaa, toinen pizzan lämmittää ja sitten se jaetaan tasan. Vuorokerroin toinen syö pahviselta alustalta, toinen lautaselta. Reippahasti toinen hakee juomat ja veitset molemmille, ei vain itselleen as usually, välineinä molemmilla vain veitset, joilla paloja leikellään syötäväksi.

Keskustelu pizzahetken aikana on tasavertaista, kaverillista ja viisasta. Äiti seuraa sivusta ja imee sisarusrauhaa itseensä. Että ne kullannuput osaavatkin, tässä hetkessä on taikaa. Pizzan mittaisen ajan.

Harmi ettei tätä voi tarjota päivän joka aterialla, eikä edes joka päivä. Mutta sitä arvokkaampi se hetki on. Kiitos Saarioinen tästäkin Äitien tekemästä ruoasta. Kasviksia sitten seuraavalla aterialla. Go Roiskeläppä!

How many animals in a home does it take to make a zoo?
 Let's see.. 1 brother.. 1 sister.. 


:D

 Ne on ihania! :D


sunnuntai 27. huhtikuuta 2014

Turvaa ja urheilua

Aloitin ikkunanpesun takkahuoneen kirjahyllyjen laseista. Samalla tulin ajatelleeksi, että meillä ei ole hankittuna yhtään lastenturvajuttua, niitä lapsilukkoja siis. Kolmen lapsen historiassa. Tai no, jonkun edellisen kodin asukas oli jättänyt pistorasioihin tulppia, jotka me napattiin matkaan. Niitäkin on vain viisi, joten ei joka pistorasiassa. Jesse-teipillä ja naruilla pärjää pitkälle! Oikeastaan nämä ei ole ns. turva-asioita, vaan helpottamaan vaihetta, kun pienen pitää painella nappuloita ja purkaa ja tyhjentää kaappeja ja laatikoita. Muistaakseni vaihe ei kesta kauaa.. mutta kuinka kauan vielä?









Eilen olin lasten kanssa jalkapallotapahtumassa, ja voi tätä onnea, Duudsonien Jarppi oli paikalla. Meillä on nyt nimmarit papereilla, jalkapallossa ja käsivarsissa plus fanikuvia Jarpin kanssa. Niitä en lataa tänne, onhan ne heh jo Instagramissa ja Facebookissa. Lauantai-illan sauna-aiheena olikin Jarppi ja kuinka saataisiin Duudsonit meille. Ööö äiti ei haluu!? Meidän naapurista tehtiin ekalla kaudella yksi Duudsonit tuli taloon-jakso, jonka saivat katsoa ja joka on lasten mielissä edelleen. "Äiti mitä sä tekisit jos ne tulis meille? Äiti, äiti mä keksin, ne vois tulla meille siks kun me lapset riidellään niin paljon!" .. .. ..

Isompi tyttö..
.. ja pienempi tyttö






Naisten Kymppi lähenee, kuukausi jäljellä. Juoksukaveri perui, joten lähden koitokseen yksin. Tavoite on pystyä matkaan ilman kävelyaskeleita. Näin kaksi vuotta sitten, toivottavasti myös tänä vuonna. Tämän loppupäivän kun rehkin ikkunanpesussa, voinkin käyttää viimeiset voimanrippeeni iltahölkkään. Onneksi isommat lapset pärjäävät jo harrastuksissaan hyvin, löysin nimittäin mahtavat lenkkipolut futiskentän läheltä! Ajankäytön hallintaa! Haluan myös bongata ensimmäiset kukkaset pihalta, joten kone kiinni ja ulos -- >


edit. Siis Kympille menossa KOLMEN vuoden jälkeen. Viime keväänä pieni oli ihan vauva ja sitä edellisenä vuotena olin raskaana :D

Mul ei oo mitään tekemistä.

Mitkä ovat Purkkiksen, Kirkonrotan ja 10 tikkua laudalla leikkien säännöt..? Lyö tyhjää! Säännöt tulivat tosi tarpeeseen viime viikonloppuna, kun meidät aikuisetkin napattiin pyydettiin, pyydettiin ja pyydettiin kunnes omatunto alkoi soimata ja oli pakko suostua leikkiin mukaan. Serkkulapset ja me aikuiset saimme aikaan ihan hyvän leikkiporukan.

Tässä on hyvä linkki  meille kaikille kertaukseksi säännöistä. Vink vink, hyviä leikkejä kaikenikäisille, osa sopii jo ihan pienten lasten synttärijuhlien ohjelmaksi, puhumattakaan päiväkotien, koulujen ja harrastuskerhojen yhteisleikki-ohjelmaksi. Itse laitoin tämän puhelimeen kirjanmerkiksi, jos vaikka vielä tarvitaan. Samalla välähdyksellä säännöt kuitenkin palasi mieleen, mutta itselle muistutukseksi seuraavia lastenjuhlia varten :)

Kotona leikittiin sitten myös. Äiti ja kaksi koululaista muodostivat juuri ja juuri riittävän leikkiporukan. Harmi, että lähialueella ei ole samanikäisiä, tai jos on, me kaikki olemme omissa oloissamme. En ala tässä nyt nostalgioimaan "sitä aikaa kun me olimme lapsia ja kaikki naapuruston eri ikäiset lapset leikkivät Kirkkistä ja Purkkista aamusta iltaan". Vähän vain. Mutta kivaa oli, kun päästi vakavan aikuisen itsensä leikkimään :)

Siskokset mummolassa

keskiviikko 23. huhtikuuta 2014

Miesluola

Kuva täältä

"Hyvin varustellussa kodissa miehellä on oma huone." Näin alkaa Hesarin kuukausiliitteen juttu viime syksyltä. Käsite miesluola eli mancave, oli minulle ihan vieras käsite, ennen kuin siskoni sen meille lanseerasi: "Teillähän on se miesluolakin." Mikä?? Niin, tosiaan meillä on erillisellä sisäänkäynnillä varustettu lämmin huone, johon on kasattu 1,5v takaisen muuton jäljiltä laatikoita ja säkkejä.

Miesluola voi olla eri perheissä myös sohvannurkka, autotalli, puuvaja, sauna tai kodin vessa. Jep, vessa. Paikka missä testosteroni ja mies viihtyy. Mikä on teidän miesluolanne? Omassa miesluolassaan slash treeniksellä slash romunkeräystilassa mieheni säilyttää rumpujaan ja muita soittimiaan. Ideaalissa tilanteessa hän pujahtaisi sinne joka ilta, veisi vaikka lapset mukanaan musisoimaan, mutta todellisuudessa tilaa käytetään hyvin harvoin.

Pääsiäisen huikeiden ilmojen ulos ajamina, lähdin raivaamaan tilaa. Roskiin, roskiin ja roskiin lensi tavaraa. Järkevämmin järjesteltynä kaikki löytyi paikalleen. Yksi miesluolan seinusta on pyhitetty varastoitavalle tavaralle, makuupusseille, teltoille, lasten pöntönpienentäjille ja verhotangoille. Toivotaan, etteivät ne särje miehekästä tunnelmaa. Lisäksi note to self: perheessämme on Johtojen Keräilijä. Säkillisestä johtoja ja piuhoja emme voi luopua. Perustetaan johtonäyttely?

Naisen kosketus tekee ihmeitä miesluolalle. Miehen treenitila laitteineen on pyyhitty somilla mikrokuituliinoilla ja Tolun ja kukkasten tuoksu vain leijailee. Minä olen hyvä vaimo. Enää puuttuu minijääkaappi oluille.




tiistai 22. huhtikuuta 2014

Kaikki mulle heti NYT

Vietin pääsiäisen pohtien itseäni. Mikä kiire on saada kaikki-mulle-heti-nyt? Haluan tehdä jatko-opintoja ja kunnianhimoisesti pohdin vaihtoehtoja ja olosuhteita. Onko nyt aika? Vuoden kuluttua, kahden vuoden kuluttua? Pieni neitimme hepuloi, jos näkeekin minut tietokoneella tällä hetkellä, joten tutkimusten kirjoittelu ja ajan irrottaminen siihen olisi haastavaa. Tai hyvinkin mahdollista, mutta miksi vetää koko perhe niin tiukille? Tarvitsen myös yöunta paljon, siispä bloggeria kummempaa tekstiä ei yömyöhään huvita näpytellä koneella. Ei ainakaan deadline niskassa.

Yhtenä vaikuttimena on raha, sillä alan kyllästyä matkakassan hitaasta kasvamisesta tässä hoitovapaalla. Mitenpä se opiskelu tilannetta muuttaisi? Alan vahvasti kallistua muutamaan täyden tilin vuoteen, jonka jälkeen olisi taas aika omalle kunnianhimolle.

Vannomatta paras, tunnelmat elävät ja saatan sittenkin hipsiä pääsykokeisiin. Onneksi pääsiäiseen mahtui muutakin kuin oman navan ajattelua, mm. kälyn ja veljen maukas brunssi aurinkoisessa Helsingissä. Näihin (kännykkä-) kuviin, näihin tunnelmiin, mukavaa viikonalkua!




torstai 17. huhtikuuta 2014

Iloista mämmi-aikaa!

- Äiti, mikä se sun uudenvuodenlupaus olikaan?
 ..

- Köh öh. Olla valoisampi ihminen...

- Ai. Mun oli se, että tanssin kaikki tanssipelin kappaleet. Ja veljen oli tehdä kaksi maalia turnauksessa.

- Hyvä te! Nehän on jo onnistuneet!


Kuva täältä

Lasten konkreettiset lupaukset on paljon helpompi pitää, kuin oma leijuva kaikkivoipa lupaus, jonka tuloksellisuutta ei voi edes mitata. Olla valoisampi ihminen? Millä mittareilla? Viime viikot olen ollut Pessimisti-Paniikki-Pirkkona, ja ihan ilman kunnollista syytä (eiks lasten flunssa-sairauksien ikuinen odottaminen väsyneenä muka kelpaa syyksi?). Pitää vähän tsempata, ei nurinaa jaksa kukaan. Täältä voi lukea kuinka se kaikki valoisuuden lupailu sai alkunsa.

Tällä voimalauseella mennään tähän pääsiäiseen: Elämä kantaa aina, kannattaa siis iloita joka hetkestä. Ko-ros-te-tun hitaasti lausuen. Toimii allekirjoittaneella myös puhelimen lukitusnäytön kuvana.

Pääsiäisenä menemme brunssille veljen luo, ja isommat lähtevät mahdollisesti mummolaan yökylään. Luvassa pihatöitä pienen tytön ehdoilla. Tai Netflixiä sohvalla? Onneksi vuodet toistuvat samoilla tutuilla rutiineilla: pääsiäinen ja mämmiä jääkaapissa. Kermavaahdon kera. Moon (mä oon= uutta suomea!) ihan mämmi-hullu nykyään!

Hyvää pääsiäistä!


keskiviikko 16. huhtikuuta 2014

Elämä pipokauden jälkeen


Havainto tästä päivästä. Kevät on tullut. Pipolla ei tohdi enää kauaa pelastaa aina huonoa hiusaamua.

Kuva täältä



tiistai 15. huhtikuuta 2014

Rahankäyttösuunnitelma

Me lotottiin viikonloppuna pitkästä aikaa. Oli ihan pakko, sen verran jättivoittoja on ollut EuroJackPotissa ja Lotossa. Jos sieltä 13 miljoonan euron potista vaikka irtoaisi meidän perheelle ihan 2000 euroa. Satanenkin olisi ihan nice surprise. Mies laittoi lottoa vetämään säännöllisesti aiemmin, kunnes viitisen vuotta sitten tein tiliä Veikkaukselle syödetyistä summista. Ihan järjetöntä! Ollaan siis oltu lottoamatta.

Illalla nukkumaan mennessä mies tarkasti tilanteen. Tietynlainen jännitys omalle pelitilille kirjautuessa. Pieni hetki, jos kuitenkin. Saatiin 3 oikein. Ei siis euroakaan. En koskaan haaveile isoista voitoista, mutta lauantai-iltana unen rajamailla jäin haaveilemaan. Mitä tekisin ensin? Tiedän. Soittaisin pankkiin ja maksaisimme asuntolainan pois. Soittaisin ihan itse, "Juu kyllä kuulit oikein, koko summa kerralla pois". Opintolainan pitkään roikkuneet rippeet lähtisivät myös. Vihdoin. Visakin pääsisi ihan nollille pitkästä aikaa. Kenellä se muka nollilla on.

Sitten mä soittaisin töihin ja irtisanoisin itseni. Nimittäin hoitovapaata on anottu jo maksimimäärä. Sitten mä puuhailisin mukavia, pikkuneiti 1v saisi olla kotona vaikka 4-vuotiaaksi. Tai kävisi hän harrastuksissa ja kerhossa. Nyt voisin opiskella tai vaikka ostaa itselleni juuri sen tutkinnon ja statuksen kuin haluaisin. Työt ja itsensä toteuttaminen ei jäisi.

Kuitenkin ensin lähdettäisiin kahdeksi kuukaudeksi Mauritiukselle tai Seychelleille. Saisi joku muu täyttää tiskikonetta ja viikata pyykkiä. Ne mun muutama kotihoidontuesta säästetty seteli perheen jonkun vuoden Kanarian lomaa varten voisi antaa hyväntekeväisyyteen. Sillä aikaa kun me loikoillaan palmujen alla tuoreita papaijoita ja mangoja popsien, meidän kodissa olisi käynnissä Extreme Make-over. Olisi raksamiestä, sisustussuunnittelijaa ja puutarha-ammattilaista. Me ei nimittäin tästä 80-luvulla rakennetusta tiilitalosta lähdetä enää mihinkään. Lapset saavat nimittäin jatkaa samassa koulussa ja naapuristossa. Jos ihmiset kyselisi mistä moiset tulolähteet, sanoisin vain että laitettiin vaan meidän pikkusäästöt (?!) haisemaan. Ei me sisaruksia ja mummoja useammille jättivoitosta kerrottaisi. Jos joku sukulainen lukee tätä, me annettaisiin teille kaikille 10 000 euroa. Älkää kuitenkaan pyydelkö enempää.

Autot vaihtuisi pihasta. Ostettaisiin kolme kaksiota Töölöstä lapsia varten, sitten kun ne niitä tarvitsee. Tai kolmiota. Tai neliötä. Hyviä sijoituskohteita joltain iki-arvokkaalta alueelta. Mökki Lapista ja loma-asunto jostain lämpöisestä. Sitten pitäisi kai sijoittaa rahastoihin tai muihin mistä en ymmärrä.

Paradise Islands. Kuva täältä
 
Mauritius. Kuva täältä

***
Sitten mä meinasin nukahtaa. Ja muistin että vaikka olisin kuinka rikas, seuraavan yön yövalvominen nuhanenän kanssa mun pitäisi kuitenkin itse hoitaa. Ja haluankin hoitaa. Haravoidakin haluan itse pihalla, kun se on niin rentouttavaa puuhailua. Multasta ja sotkuista. Ja vaikka pussittaisin vaatekaappini kierrätykseen ja uusisin sen High Fashionilla, haluan silti säilyttää likaiset kotiverkkarini. Ne mihin pieni käy pyyhkäisemässä nenänsä ohi mennessään. Mä olen oppinut niin pihiksi, että mikä tässä nyt muuttuisi. Meillä on jo kaikki mitä me halutaan ja tarvitaan.

torstai 10. huhtikuuta 2014

Sattui lähikaupassa

Meidän lähikaupan kassalle on teipattu teksti:
 
 
"Älä murjota ja ole katkera,
et koskaan tiedä, kuka ihastuu hymyysi."
 
Muuttuu perustervehdys spontaaniksi jätti-hymyksi. :D :D
 
Kiitos hyvän mielen hetkestä!

keskiviikko 9. huhtikuuta 2014

Tiramisukakku & Babyshowerit

Meillä on tyttöporukassa perinteisiksi muodostuneet Babyshower-vauvakutsut. Ensin nyyttärihenkisesti herkutellaan (tekstin lopussa herkullinen resepti!) ja jutellaan kuulumiset, sitten on ohjelman aika. Panoksena on pienet kuohuviini-pullot, piste per lähin arvaus, pullo per piste. Kilpailuhenkisten on pakko saada pisteitä! Omat arvioni ovat olleet aika kehnoja viime vuosina, mutta viime kierroksella saldoni oli kaksi pulloa, lurps. Alkoholi ja raskaus, tiedetään, mutta voitot jokainen säästää omiin sopiviin hetkiinsä.
 
Arviolajit ovat:

Tulevan vauvan syntymäpäivä
Tähän otetaan avuiksi laskettu aika ja mahdollisen edellisen lapsen syntymäaika. 

Vauvan syntymäpaino
Tässäkin vihjeinä oma ja miehenkin syntymäpaino, mahdollisen edellisen lapsen syntymäpaino. Vähän sinnepäin.. 3290g.. 4150g?

Vauvan syntymäpituus
 ..samat kuin edellä.

Äidin vatsanympäryksen mitta
Tämä se vasta hauska on! Oma siskoni kielsi omissa kutsuissaan tämän. Viisas. Meille se on kuitenkin aivan ehdoton laji. Mittaa ei saa hahmotella itsellään, vaan pitää lahjanauhalla arvioida. Joka kerran mennään täysin metsään, joskus onnistutaan paremmin. Ja aina naurattaa.

Seuraavien vauvakutsujen tähti
Lopuksi salaiset arviot seuraavasta vauvakutsujen tähdestä. Lappuset pussitetaan ja avataan seuraavalla kerralla. Jonkun kerran on tiedossa tuleva äiti jo ollut, joten silloin arvotaan vaikka tulevan pikkuisen sukupuolta. Kannattaa kuunnella ystäviä ja heidän elämäntilanneselostuksiaan sillä korvalla, jos saisi vinkkiä. Omat hetkeni kutsujen tähtenä ovat nyt ohi, vaikka hedelmällisiä vuosia vielä riittäisikin!

Kuva otettu valokuvasta. Omien kutsujeni mittatarkastus vuodelta 2012. Yli arvioitu!
Lopuksi äitiä lahjotaan ja joku koostaa kuvakansion tähdelle. Viime viikonlopun kutsuilta jouduin jäämään kotiin toipilaamme takia. Onneksi sain konferenssipuhelun ja sain esittää arvioni ja veikkaukseni, mukana tälläkin kertaa siis! Tulokset selviävät sitten toukokuussa kun pienoinen syntyy. Pistetaulukko kasvaa taas. Olin ehtinyt leipoa kakun kutsuille, nyt se jäi kotiväelle syötäväksi. Talletan sen tänne, sitä on varmasti tarjolla lähitulevaisuuden juhlissa, sen verran hyvää oli.

Tiramisukakku

Pohja:
1 pak (185g) keksejä
2 rkl voita tai margariinia

Täyte:
4 liivatelehteä
2 dl kuohukermaa
2 prk ( 2 x 200g) maustettua tiramisu-rahkaa
2 rkl sokeria
1 tl vaniljasokeria
2 rkl vahvaa kahvia
 
Koristelu:
esim. kaakaojauhetta, tomusokeria, suklaata..
**
Leikkaa leivinpaperista irtopohjavuokaan (22cm) pohjan kokoinen pala. Murenna keksit esim. monitoimikoneessa. Sekoita niihin voisula. Taputtele muruseos vuoan pohjalle leivinpaperin päälle.
Liota liivatelehtiä kylmässä vedessä 5-10 min. Vaahdota kerma. Sekoita rahka ja sokerit kulhossa. Sulata puristetut liivatelehdet kiehuvan kuumaan kahviin. Kaada seos ohuena nauhana rahkan joukkoon hyvin sekoittaen. Lisää kerma.
Kaada täyte pohjalle. Peitä. Hyydytä kakkua jääkaapissa n. 4 h tai yön yli.
Irrota kakku veitsellä vuoasta ja siirrä alustalleen. Sihtaa kaakaojauhe päälle ja koristele. 

tiistai 8. huhtikuuta 2014

Pääsiäis Ammuu!

Eilen poimittiin virpomisoksat sunnuntaita varten. Poika pyöräili, minä lenkkeilin. Ikinä ennen lenkkeily ei ole ollut näin kevyttä, johtuu toivottavasti vuoden jatkuneesta lihastreenistä ja jumppailusta. Alkaa akka olemaan kunnossa. Kaivoin esille vuosi sitten otetun kuvan pajunkissa-matkalta, huomaa lumikinokset!

Eilen
Viime vuonna
Oksien koristelu alkaa perinteisesti yhteisellä ilolla höyhenten lennellessä ja sormien liimautuessa. Lopulta löydän itseni koristelemasta yksin. Katsotaan kuinka monta lapseni tänä vuonna koristelevat karkkihimoissaan.


Illalla Musiikkitaloon lasten viulisti-tätiä kuuntelemaan. Konsertoimassa Lastenmusiikkiorkesteri Ammuu! Pikkuneiti ollee innoissaan, meillä soi nimittäin heidän Traktori cd:nsä autossa. Non-stop. Musarullaassakin oli Ammuut yhdessä jaksossa!

"Traktorilla ajelen
ja katson ikkunasta
Ikkunasta akkunasta
ystävän mä nään...

Ammuu!"


Kuva täältä

sunnuntai 6. huhtikuuta 2014

Inspiroiduin - Kevätmessuilla


Uhkaavasti näytti, etten pääse Kevätmessuille, sillä meille rantautui perjantaina vatsatauti. Yhdelle lapselle, lievänä. Nukuin kaksi yötä lasten kerrossängyssä jalat koukussa ja arvoin seuraavaa sairastujaa. Sitä ei vielä ole tullut, joten lähdin kolmasluokkalaisen kanssa messuille. Puhelin kameroineen jäi autoon parkkiin, mutta onneksi nykyajan lapset kantavat laitteensa mukanaan. Siispä kuvat neidin puhelimella.


Espanjalaiset mansikat


 Kukkaloisto oli taas kerran valtava. Sain kuvaan myös Koreanonnenpensaan, joka on meidän pihamme ensimmäinen väripilkku. Sitä odotellen!
 
Lapsille oli järjestetty tulppaani-workshop, jossa neiti askarteli tulppaanimuffinssin. Se aukenee lähipäivinä huoneenlämmössä. Matkatuliaisiksi tietty Metrilakua. Karkkilakko pitää itsellä edelleen, mutta muille maistuu. Olin näitä itsekin myymässä erinäisissä tilaisuuksissa vuosina 2001-2002. Pakko kannattaa. 

 Kivoja näytteilleasettajia
 


Green House Effect esitteli nyt suosiossa olevia viherseiniä, yrtein tai viherkasvein.

 Yhtään siemen- tai sipuliostosta en tehnyt, vaikka kauhea kuhina niiden ympärillä oli. Kaipaisin vähän neuvoja niiden kanssa, joten jätin tuleville vuosille istutuskikkailut.




 
Nämä puutarhakalusteet mittailtiin meille hypoteettisen sopiviksi :)


Ensimmäiset kevätkukat kotiin

Sain hyviä neuvoja pihan olosuhteista. Isot männyt ympärillä imevät kaiken kosteuden maasta, ja niiden neulaset happamoittavat maata. Varjoisa piha ja sammal.. hapan maa huutaa kalkkia. 
 
Messut olivat hyvä sateisen päivän käynti. Pientä krääsää kantautui kotiin asti, Kangasniemi mainosti itseään pelikortein, Kalajoki rantapallolla, Karkkila purkkapussilla. Kolmasluokkalainen on jo hyvää seuraa, jaksoi kävellä ja tutkia, sekä osasi tarkastaa varteenotettavat arvonnat. Nyt odotellaan voittoja mm. 2000 euron matkalahjakortista, kevätsiivouksesta, sisustussuunnitelmasta ja robotti-ruohonleikkurista. Arvallahan tänne messuillekin mentiin, kiitos Minna!