keskiviikko 2. huhtikuuta 2014

Mitä kuuluu?


Blogia enemmän on nyt kiinnostanut uutuuskirja Ikkunat yöhön, kirjoittanut Laura Lähteenmäki. Kirja kertoo synnytyksen jälkeisestä masennuksesta sukupolvien takaa, kolmen sukupolven naisien kertomana. Tiheätunnelmainen, psykologinen ihmissuhdedraama. "Suku on siunaus ja varsinkin kirous". Kirja on vielä kesken, mutta suosittelen silti. 



Viikonloppuna meillä on tyttöporukalla perinteiset babyshowerit. Lupauduin leipomaan kakun. Siispä hifistelyä vai kermatöräys-pohdinta taas päällä. Viikonloppuna myös pojan futis-turnaus ja jippakajei Kevätmessut, johon voitin lipun Vuoden kulku-blogista! Ideoita messuilta, ja puutarhaan pitäisi myös hankkia ihan kalkkia ja uutta multaa. Kaivoin myös villiviinin ylös, mutta uusi istutuspaikka onkin vielä jäässä, siispä se odottaa kottikärryssä vielä. Ruusupensas on vedetty alas, oksakasat odottavat vielä jälkikäsittelyä. Ulkona olisi nyt niin paljon tekemistä! Kaivoin myös jääkaapin uumenista Project Kastanjapuun esiin, mullatin ikkunalaudalle.


Olen vastustanut pihan rumistaja trampoliinia vuosikausia, vaikka lapset ovat sitä toivoneet. Jäi mieleen myös joku Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen juttu, missä helikopterilennolla päädyttiin toteamaan, että Suomi on järvien lisäksi trampoliinien maa. Niitähän on joka pihassa.. ja lapset ovat sen luona, kenen pihalla tramppa on. Ei siis meillä! Olen kuitenkin parkourissa innostunut kuperkeikkailemaan 20 vuoden jälkeen, ja trampoliini houkuttaa seuraavaan vaiheeseen. Niinpä se hökötys meidänkin pihalle ilmestyi. On muuten kivaa!


Mitäpä kuuluu lapsille? Kolmasluokkalainen on ystävineen perustanut kerhoja, meidän tytöllä on telinevoimistelukerho. Kaikille jaettu vihkot, joihin kirjataan suorituksia. Seurasin hommaa hetken ja päädyin taas toteamaan: opettaja-ainesta. Tytöllä on myös huolia, kuten rautahampaan irtoaminen. Tämä huoli ei ole perusteltu, mutta hän pelkää sitä kuitenkin. Äitiä tarvitaan kuuntelemaan ja sanomaan viisaita asioita. Kevätiltojen valoisuus viivästyttää iltaisin läksyjen tekoa ja isän kanssa on näemmä tehty diili: jos läksyt ja niiden teko sujuu pidemmän aikaa mallikkaasti heti koulun jälkeen, saa tyttö pitkästä aikaa Penny Girl-kerhosta paketin tai Selena Gomez-fanipaketin. Minulla on armeijameininki läksyjen suhteen, mutta what can you do, isät ja tyttäret <3

Eskarilaisen uusi pyörä on otettu käyttöön. Ensimmäinen kerta tänä keväänä jännitti taas hiukan, vaan äkkiäpä se taas muistui mieleen. Olen saanut hyvää lenkkiseuraa hölkälle, Naisten Kymppi lähestyy! Poika myös narraa äitiänsä minkä ehtii. Yhden illan surin hänen puheitaan, kertoi että ei leiki eskarissa olleenkaan yhteistä teemaa kauppa- ja rahaleikkiä, vaan istuu sohvalla yksin. Minä huolesta soikeana kyselin ja huolestuin. Aamulla eskariin mennessä kaverit huusivat kuorossa "kauppias, kauppias kauppias!" ..olin että häh? Opettaja korjasi erheen, poikani on ryhmän kauppias, ja innokas ostaja myös. Kun rahat loppuivat leikissä, poika kerjäsi hattu edessä katusoittajana.. Tämäkin jälkeläinen tietää, mistä narusta vetää, että saa äidin huomion. Poika on muutamassa viikossa muuttunut koululaiseksi, näsäviisas ja jotenkin niin.. niin.. viisas.



Pikkuinen 1v 3kk on innokas touhuaja ulkona. Alla olevassa kuvassa vaeltamassa puistoon, metsäpolku vie kodiltamme sinne suoraan. Kävelisi nyt minne vain, niin pitkälle kuin tie vie. Vilkuttaa naapureille heippa heippa. Kyselin päivähoitotoimistosta syksyn hoitopaikkaa.. huonolta näyttää, uusille tulokkaille pienten ryhmiin lähialueella ei ole paikkoja. Siispä joko äidin tai isän työmatkan suuntaan ja aivan eri suuntiinhan me kuljemme aamuisin. Tätä on osattu odottaa, eipä se yllätys ole, isommatkin olivat aikanaan vuoden muualla ennen kuin saivat alueelle siirron. 



Itse käyn riitelyä itseni kanssa. Työt odottavat syksyllä. Onko lastentarhanopettajuus edelleenkin Minua? Laitoin hakemuksia jatko-opintoihin, mutta en tiedä haluanko niitäkään. Uusi kokonainen tutkintokin kiinnostaisi, mutta kolmen lapsen ja asuntolainan pyörteissä kaikki ei ole mahdollista. Pohdinta jatkuu. 

Yksi päivä kerrallaan, aurinko paistaa tänäänkin <3


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!