Olen ihan tiloissa edelleen. Kymppi meni niin että heilahti. Kaikki meni nappiin. Edes nahistelevat kolme lasta autossa menomatkalla äitiä kannustamaan eivät laskeneet tunnelmaa. Bajamaja-jonojen suhteen pitää paikalle tulossa tsempata, jäin alkulämmittelyistä paitsi kokonaan ja sain peräpaikat toisen lähdön eli Juoksijat-ryhmässä. Silti, hyvällä ajalla, ilman ainoatakaan uuvahdusta tai kävelyaskelta. Kahdeksan kilometrin kohdalla ihmettelin tämän jo olevan kohta ohi. Ensi kerralla pidempiä askeleita, voimia ei tarvitsekaan niin säästellä. Kuumotusta koin käsilaukkuineen Juoksija-ryhmän seassa kävelevien emäntien tukkimasta tiestä, oikea ryhmän valinta kunniaan. Fyysiset kylmät väreet sain kotijoukkojen kannustaessa maalisuoralla.
6,5 kilometrin juomapisteellä nautiskelin juosten matkassa olleen energiageelin ja vesihuikkaa, joka selvästi piristi askelta. Geelit pitää muistaa jatkossakin.
Ainiin. Hoin ensimmäisen kahden kilometrin kohdalla mielessäni, etten enää koskaan ilmoittaudu massajuoksutapahtumiin. No, verkkopankki on klikkausta vaille maksamassa elokuun
Midnight Runia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!