tiistai 9. joulukuuta 2014

Dark





Kuva on otettu viime viikon lenkiltä. Kello oli jotakuinkin viisi. Alhaalta heijastuva valo on ostarin valomainoksista. Pimeys on ihan järkyttävää juuri nyt. 

Tulin eilen töistä kahden jälkeen ja availin aamulla kiinni jäänneet verhot, lähinnä viherkasveja ajatellen. Puoli tuntia myöhemmin ennen kolmea, vedin verhot taas alas. Kun pimeys taas verhosi kaiken.

On tämäkin ihmisen paikka elää? Odotellaan kiltisti kevättä ja se kaikki valo on sitten sen arvoista?

Seitsemän työaamua ennen joululomaa. Jos ei tätä aamua lasketa, sillä tähän on jo herätty. Onnekseni tälle viikolle sattuu useampi työajanlyhennys, ja kyllä ne muutamat tunnit tuntuvat merkittäviltä.

Joulu pukkaa päälle. Töissä tonttuhässäkkä kiihtyy kiihtymistään, mutta kotona eletään melko seesteistä aikaa, ainakin lasten kanssa. Kymppi-vee alkaa hahmottamaan suuret kysymykset jouluntaiasta, seiska-vee ei meinaa keksiä toiveitaan ja kaksi-vee ei ole vielä ihan kartalla.

Me aikuiset sentään kirjaudumme nettikauppoihin useammin kuin yleensä. Käymme myös kiistelyä joulunvietto-paikasta. Tänä vuonna haluaisimme olla aattoillan oman perheen kesken kotona. Mulla on sellainen vastustelu nyt menossa, enkä haluaisi ryhtyä mihinkään joulun suhteen. Johtuu varmaan työsyksystä ja pullotettujen energiavarojen hiipumisesta.

Ristiriitaista on. Liikunta auttaa. Muttei aina jaksa. Suklaa ei auta. Mutta se on ihanaa.. 


Kuva täältä


4 kommenttia:

  1. Niin totta tuo mitä kirjoitit suklaasta ja liikunnasta. Tsemppiä niihin viimeisiin aamuihin ja päiviin ennen lomaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi suklaa! Mikä tahansa lohtuherkku käy kylläkin, kunhan rasvan ja sokerin osuus on iso.
      Oma lenkki ei tänään(kään) huvittanut mutta käytiin lasten kanssa lähikaupassa kävellen hakemassa maitoa ja juustoa. Piristi sekin! Pimeässä, mutta jutut oli niin valoisia että ei väliä :D
      Kiitos, otan tsempit mielellään voimaksi :)

      Poista
  2. Samoja fiiliksiä. Siksi aloin julkaisemaan omassa blogissani kaamoksen selätysvinkkejä. Nämä kelit saavat kyllä ihmettelemään, miksi kummassa esi-isämme aikoinaan asettuivat tänne...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaamos täytyykin yrittää selättää. Pirteä mieli tarvitaan. Sillä muuten päästää itsensä alistumaan flunssalle.. niin kuin itselle kävi, ja nyt olenkin sohvan pohjalla peiton alla. Tsemppiä sinnekin!

      Poista

Kiitos kommentistasi!