maanantai 22. syyskuuta 2014

Onneksi lähdettiin








Meidän perheen lapset on hirmu kilttiä ja reipasta joukkoa, semmoista suloisen perhekeskeistä porukkaa. Tai niin kai kaikkien lapset on. Mutta jonkin (!) verran piti tehdä etukäteistyötä kun ehdotin perheelle lauantai-aamuksi retkeä saareen. Meillä on anopin vene lähirannassa, jolla mies käy kalastamassa melko usein ja keskellä tätä järveä on saaressa yleinen virkistyspaikka, nuotiopaikka ja huussi (joka oli viime kesältä hajotettu täysin..).

Aloitin suunnitelmasta vihjailun jo kahta päivää aiemmin, jolloin vastaukset oli luonnollisesti: "Mä en lähe ainakaan. Mä jään kotiin. Ihan tylsää. Mä oon kaverin kaa." Tai harvinaisempi yhteisrintama: "Me jäädään ainaski kotiin." Miehelle jupisin varmuuden vuoksi, että saa luvan kanssa tsempata, yhtään säröääntä ei nyt kaivata.

Vielä täyttäessäni keittiössä leipiä ja kahvia termariin, huutelin väelle olohuoneeseen: "Karkkipäivä vietetään saaressa! Mukava tehdä jotain erilaista yhdessä! Ihana retkipäivä viimeisenä lämpöisenä viikonloppuna! Lähdetäänpä näyttämään pikkusiskolle mitä kivoja leikkejä ollaan saaressa tehty viime vuosina! Voi miten mukava päivä meitä odottaa!" 

Kaikki lähtivät lopulta mukaan ja tekoreippauteni muuttui aidoksi iloksikin. Meillä oli tosi mukavaa. Sumuisella järvellä ei aamusta nähnyt juuri eteensä. Lapset leikkivät piilosta, kiipelivät kivillä, raahasivat isoja puunrankoja ja heittelivät kiviä järveen. Lihapullat maistuivat nuotiossa lämmitettynä ja itsekin iloitsin kahvista ja suklaasta. Pienimmäinen on selvästi käynyt metsässä perhepäivähoitajan kanssa koska esitteli sieniä urakalla. Itse en tunnista montaakaan. Kärpässienestä oltiin samaa mieltä.

Nyt sataa vettä. Syyssurkeus on alkamassa, onneksi on tämä muisto. Vaikka sen eteen piti tehdä töitä. Mutta niin kai se aina joskus on.

4 kommenttia:

  1. Ihanalta kuulosti :)! Aina pikkureissut vaatii vähän tsemppausta mutta kyllä ne sitten onkin aika kivoja piristyksiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin on, jotkut asiat vaativat tsempin, varsinkin jos ne ei ole arkea :)

      Poista
  2. Hyvä tsemppi! Me retkeillään aikasta usein, mutta nyt ei olla hetkeen muka ehditty. Iso kaipuu metsään...Ehkä tänä viikonloppuna sitten!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ulkoilen niin paljon työn puolesta, että huomaa kotona sen herkästi jäävän
      Tai no nyt arkena ei ehdikään mutta viikonloppuisinkin huomaa tekevänsä jotain ihan muuta :D Metsä <3

      Poista

Kiitos kommentistasi!