perjantai 27. maaliskuuta 2015

Rokotteista - a ja b-hepatiitit








Olemme toukokuussa lähdössä aikaistamaan omaa kevättä melkein 4000 kilometriä etelämmäksi. Minä ja mies olemme rokotettuja A- B-hepatiittia vastaan jo opiskelijavaihtojen aikaan ja koululaiset oli aiempaa Bulgarian lomaa varten myös piikitetty suositellusti sekä A- että B-hepatiittia vastaan, ja pyysin reseptin nyt pienintäkin varten. 

Tosin vasta apteekissa hoksasin, että resepti oli vain A:ta vastaan. Eli saastuneen ruoan ja juoman kautta tarttuvaan tautiin. Terkkarin kanssa sitten mietimme, että riskit veren kautta tarttuvan B:n tarttuminen on aika tosi epätodennäköistä. Ellei joku tapaturma sattuisi. Pistettiin siis pelkkä A. Ehkä se B-rokotesarja annetaan tytölle myöhemmin. Ennen kuin lähtee reppureissaamaan ja tatuoimaan itseään noille korkean riskin alueille.. O o ou. Mitä mä oikein sekoilen? Eihän ne mun jalanjälkiä välttämättä seuraa :D 

Mitä te muut olette mieltä rokotteista? Onko teillä otettu näitä piikkejä?


Hepatiitin esiintyvyys - kuva Rokote,fi

torstai 26. maaliskuuta 2015

This moment - Katy Perry

Lähipiirissä painiskellaan isojen asioiden kanssa. On raha-asioita, muuttoja, eroja, rakkauden kaipuuta, lapsen kaipuuta, riitaa ja rakastumista. Ja siksi oma maailmantuska, lähinnä kiireisestä arjesta johtuva, tuntuu pieneltä.

Kävin viime viikolla Areenalla katsastamassa Katy Perryn Prismatic-konsertin, laaturyhmän kanssa. Tytär, sisko ja veljen vaimo <3 Keikka oli hieno! Wuhuu! Party party! Keikkaa maksaessa olin vähän että, joopa joo, mennään nyt sitten. Enkä äkkiseltään osannut nimetä kuin "I kissed a girl"-kappaleen. Siis sen joka soi joka radiokanavalla useampi vuosi sitten. Mutta lopulta tunnistin kaikki kappaleet, isoja radiohittejä jokainen!







Olen viime viikolla aloittanut juoksemisen, vähän kevään Naisten Kymppiä varten, ja luukuttanut Perryä nyt sitten lenkeillä. Alussa pohtimaani maailmantuskaan haluan linkittää Perryn biisin. Kyseinen kipale ei ole Perryn PartyPartyBlingBling-osastoa, eikä sanoituskaan kaikista luovinta, mutta omana korvamatona tämä on tässä pyörinyt. Juuri kun kaikilla tuntuu olevan jotain soppaa ja harmia meneillään, tämä iskee minuun. YouTubesta This moment.



"All we have is this moment

To put our love into motion
Yesterday is history
So why don't you be here with me?
Be here with me now


Do you ever think that
We're just chasing our tails?
Like life is one big fast treadmill
And we pop what is prescribed
If it gets us first prize but you know
Who I
Who I think will win
Are the ones that love loving
Are the ones that take the time


All we have is this moment
Tomorrow's unspoken
Yesterday is history
So why don't you be here with me?"



sunnuntai 22. maaliskuuta 2015

Tilastollinen tosiasia

Kokemukseni perusteella lapset eivät koskaan ymmärrä mitä on tapahtumassa oksennustaudin alkaessa. Viime yönä vierelläni seisoi hiljainen hahmo. "Onko kaikki hyvin?" "On." Ja hetkessä olen peittynyt oksennukseen. 

#eimullamuuta #kukaseuraavaksi #paastonpaikka

Terveyttä kaikille!




sunnuntai 15. maaliskuuta 2015

Kuinka se kuppi sitten täyttyi?

Tiedättekö mihin mä olen kuluttanut tämän aurinkoisen, keväisen viikonlopun? No, miettien sanontaa
"Mun kuppini on ihan tyhjä".

Kuinka tämän nyt sitten tulkitsisi? Mä ajattelen tätä kuppi-asiaa niin, että mä olen antanut omasta kupistani nyt kaiken. Kotona ja töissä. Jos aina vain antaa, antaa, antaa ja antaa, niin lopulta se kuppi tyhjenee, eikä itselle jää mitään.

Kuva täältä

Näin musta ainakin tuntui perjantaina ja lauantaina. Mä en tiedä mitä väsymystä, katkeruutta ja patoumia mun kerääntyi, mutta halusin vain omaa rauhaa ja läpäistä tasoja Candy Crush-pelissä.

Auttoi vähän. Muistin siinä kyllä koko ajan, että itse pitää ottaa vastuu hyvinvoinnistaan ja kuppinsa täyttämisestä. Eipä sitä kukaan muu tee.


Mikäpä sitten auttoi? Tyttären kanssa vietetyt Katy Perry-etkot. Limsaa ja valmistautumista keskiviikkoiselle Areena-keikalle. Mä harjoittelin tanssimista paikoillaan ja tutustuin kappaleiden lyriikoihin (luonnollisesti siksi, etten nolaa tytärtäni mooveilla ja väärin laulamalla). Auttoi! Musiikki! Tanssi!

Kuppi ei ole vielä ihan täynnä. Mä pelaan vielä vähän Candy Crushia ennen nukahtamista ja kyllä se siitä sitten taas :)


sunnuntai 8. maaliskuuta 2015

#Throwback - Au pair


Kävin lasten kanssa eilen leffassa katsomassa Paavo Pesusieni kuivalla maalla-leffan. Ja koska 10-vuotias tyttäreni opastaa mua tässä nykyajassa, päätin postata leffaan liittyvän #tb:n eli Throwbackin.



Throwback to year 2001. New York.

Mä olin au pairina perheessä, jossa oli yksi lapsi, 7-vuotias tyttö. Jokainen aamu alkoi maapähkinähilloleivällä ja rallatuksella tv:stä:

 "Who lives is a pineapple under the sea
Spongebob squarepans!
Absorbant and yellow and porous he is
Spongebob Squarepants!
If nautical nonsense be something you wish
Spongebob Squarepants!
Then drop on the deck and flop like a fish
Spongebob Squarepants!
Spongebob Squarepants!
...
..."

Kuva Finnkinolta 

Tämä Paavo Pesusienen tunnarimusiikki vie mut aina sinne aamuihin. Mä saatoin tyttösen koulubussille ja sitten olin vapaa iltapäivään asti. Aika iisi työ. Koulun jälkeen autoin läksyissä ja välipalassa, play-dateissa kavereiden kanssa ja kuljetin harrastuksiin. Valmistin päivällisen, joka mun muistaakseni oli aina kanaa, perunamuusia ja parsakaalia. Muistankohan väärin..? Kerran viikossa siivosin extra-korvauksella kodin ja pesin pyykkiä. 

New York ja Manhattan on ihana. Ehdin käydä WTC:ssä ennen 11/09-iskuja, ja niiden aikaan olinkin jo Suomessa. Tätä tb:tä miettiessäni kävin läpi vanhoja valokuvia ja skannasin niitä tänne. Mä haluaisin Amerikkaan ja etenkin New Yorkiin uudelleen, mutta mulla on muita säästökohteita ensin. Niin kuin nyt äkkiseltään tulee heti mieleen kolmen kasvavan lapsen polkupyörät :D 

Nyt Paavo-tunnari soi meidän tv:ssä...  Niin, minkälainen se leffa oli? Taattua optimistista Paavoa.

Kotikatu

WTC-towerin maisema

Statue of Liberty

Times Square

perjantai 6. maaliskuuta 2015

Tätä teen yksin kotona

"Salaisuudet julki - näitä asioita naiset tekevät yksin kotona!" Näin Iltasanomat otsikoi muutama viikko sitten.

Haluan osallistua talkoisiin ja paljastaa omat salaisuudet. Mua punastuttaa tämän kertominen.

Sen kerran kun tässä isojen ja pienen äitinä, työssäkäyvänä vaimona ehdin yksin kotona olla.. ... ....  ... niin minä katson Emmerdalea. Yes. Emmerdale is one of Britain's best-loved and popular long-running soaps.

Tämä on kova paljastus, sillä tätä ei tiedä monikaan. Muut kun katsoo rikossarjoja ja laatuleffoja. Emmerdale on vähän niin kuin Salkkarit, mutta uskottavampi. Salkkareitahan en katso. Enkä muuta vastaavaa.

Katsomisen aloitin vuonna 2004 ensimmäisen lapsen äitiyslomalla. Päivät oli aika yksinäisiä uudessa naapurustossa muiden kavereiden opiskellessa tai käydessä töissä.

Sitten mä olen vuosia pysynyt kärryillä joten kuten, ja pari viimeistä vuotta olen tallentanut jaksot boxille. Nyt mä olen kyllä vielä elokuun jaksoissa, että aika kehnosti menee seurannan suhteen.

Ja se hetki kun mä olen yksin kotona, tai iltaisin muiden nukkuessa, luukutan sitä roskaa monta, monta tuntia. Parhaimmassa tapauksessa alkaa tehdä mieli paahtoleipää ja mustaa teetä.. tai olutta. Sillä pubi on tapahtumien keskus ;)

Yksin ollessa mä en tanssi, kaiva nenää, enkä juo maitoa suoraan purkista. Mulla on vain niin pitkä historia, jo yli 10 vuotta, etten voi lopettaa.

Mitä sä teet yksin kotona? Kerro kommenteissa tai linkitä mulle postaus aiheesta! Paljastaminen on huojentavaa..

Kylän sydän - pubi. Kuva täältä.

torstai 5. maaliskuuta 2015

Vettä kengässä

Terveiset täältä kuravaatetuksen ammattilaiselta! Että ihan sama, vaikka olisi tec tec plus plus tex tex, sadevarustuksen voittanutta ei ole. Ainakaan näillä säillä. Urgh. Olen puhunut. 

Itse asiassa, tuo loskan ja sulavan lumen ihmemaassa rämpiminen on ihan hauskaa, ja juuri nyt syntyy parhaimmat leikit. Oma lapsi löytyi hoidosta onkimasta kaloja jättilammikosta ja ekaluokkalainen meinaa kaatua flunssaan, syystä että hänen Viking Gore Texit ovat pohjallisia myöten litimärät. Olleet uittavan märät jo pari päivää - mutta mitäpä siitä vanhemmille sanomaan. Täytyy kuitenkin antaa pojalle bonus-pisteet lukuisten märkien sukkien viemisestä pyykkikoriin - seurauksella, että en hoksannut asiaa päiväkausiin. 

Vietän töistä pidennettyä viikonloppua nyt viikonloppuna. Meinasin heittäytyä ihan villiksi ja käyttää isommat lapset leffassa ja arkivapaana kaikki kolme uimassa. Koska työ. Vie yleensä mehut.

Mukavaa viikonloppua!


Kuva täältä







lauantai 28. helmikuuta 2015

Lyhyestä virsi kaunis

 Tällä viikolla:

- olen kokenut riittämättömyyttä äitinä.
- olen tavannut ystäviä - ja nähnyt elokuvan Fifty Shades of Grey.
- olen päättänyt olla puuttumatta työyhteisön kotkottamiseen. Vaikeaa!
- olen kipuillut refluksitaudin kanssa.
- olen järjestänyt sokkotreffejä sinkku-kaverille.
- olen aloittanut pienimmän passin haun kevään matkalle ja päässyt matkakuumeeseen.
- olen nukkunut hyvin.
- olen hajottanut älypuhelimeni (pahoittelut hiljaisuudesta puolin ja toisin).
- olen laittanut maljakkoon kevään ensimmäiset tulppaanit. Kiitos vieraille!


Jokainen olisi oman postauksen arvoinen, vaan lyhyestä virsi kaunis. Mukavaa lauantaita!




lauantai 21. helmikuuta 2015

Granaattiomena

Meet my new favourite fruit: Pomegranate eli granaattiomena. Tämän toi omaan ruokapöytään turkkilainen kälyni, ja ensimmäisen maistiaisen sain kylmänä kesämökkijuhannuksena muutama vuosi sitten.

Tällä viikolla ostin omani Valintatalosta kilohinnalla 5,99, S-marketissa vastaava hinta oli 7,99. Yhden hedelmän hinnaksi tuli noin 2 euroa. Myyjä naurahti kassalla, että "kylläpä tuli hedelmille hintaa", johon totesin, että "on kyllä hinnan arvoinen." Myyjä sanoi, että hänen mielestään "se on vain niin täynnä siemeniä, että ei välitä ostaa." Niin. "Mutta siemenethän ne sieltä vain syödäänkin :D :D!" 




Siemenet ovat mehukkaita, vähän rouskuvia, ja terveysvaikutukset ovat huomattavat (täältä yksityiskohtaisia). Yksi maailman vanhin superfood. Blogeissa on siitä nyt kirjoiteltu, ja kokeiltu eri reseptivaihtoehtoja, mutta minä lusikoin sitä suoraan kulhosta. Eilen se oli sellaisenaan lohipastan "salaattina". Mmmmm. Suosittelen!

keskiviikko 18. helmikuuta 2015

Päivä kuvina

Heippa! Ajattelin julkaista tämän keskiviikon kuvina. Kyseessä on tosin poikkeuksellinen viikko ja päivä, sillä lapset ovat isänsä kanssa talvilomalla, ja koululaiset vieläpä yökylässä.


Aamu alkoi kaurapuurolla, ruisleivällä ja Gefiluksella. Niin, vatsatauti jyllää joka kulman takana. Olen vähän itsekin nyt lomalla, sillä yleensä hoidan lasten aamut kouluun ja hoitoon, ja nyt saan huolehtia vain itsestäni muiden nukkuessa. Yöllä oli satanut hitusen lunta, ja auto piti harjata lumen alta.


Töissä. Aamupalaa lapsille, liikettä, leikkiä, laulua. Tänään en vuorosta johtuen tavannut juurikaan vanhempia, mutta lapset kyllä kaikki. Oi mikä aurinkoinen sää! Missä aurinkolasit? Lounasta, tänään en ottanut eväitä mukaan, joten söin lohipastaa ja salaattia talon tapaan (iltapäivällä valtavan turvonnut olo...). Levon aikaan kirjallisia töitä. Suunnittelua, soittoja ja lisää kirjallisia töitä. Naurua ja teetä kahvihuoneessa!


Kotona. Pihalta löytyi ulkoileva parivaljakko, mies ja lapsi. Vaihdoin vaatteet, ahmin pari kourallista karkkia ja ehdotin miehelle ulkoreippailua. Tämä ei todeeelllakaaan kuulu tapoihin, mutta lomalaisille voi ehdottaa vaikka mitä. Kävelylenkillä soittelimme koululaisille mummolaan. Oi, niillä on ihanat isovanhemmat. Kotona Pikku Kakkosta.


Iltamenoa kotona. Tyttö on ollut kuiva jo iäisyyden, mutta jostain syystä nappasin tähän kuvan wc:n pienentäjästäkin... Koululaisilta jäi Lego-projektit kesken, mutta pienin tykkää niistä myös. Barbeja puettiin myös pitkin iltaa - onnea on valtavat lelumäärät, jotka ovat säästyneet isommilta pienimmälle. Lopuksi keittiötanssit hörhelö-mekossa.


Iltaruoka-kuva tuli nyt väärässä järjestyksessä, mutta väliäkö tuolla. Päädyimme kanaan, salaattiin ja leipään. Enemmän vanhempien mieliin kuin lasten. Outoa kattaa pöytää vain kolmelle, sytytin ihan kynttilät keskiviikko-iltaan. Jonkun sortin siivousinto iski, ja siistin kodinhoitohuoneen tasoja. Se taso onkin oikea aarremaa, helppo kasata keskeneräiset jutut. Jynssäsinpä kylpyhuoneen kaakeleitakin. Soittoja siskolle ja koululaisille mummolaan. Pienen kylpyhetki. Päädyin laittamaan oikein kasvokuvankin, sillä kiristävät lasit muokkaavat kasvoja ihan tarpeeksi :) Hän halusi uikkarit!


Vuorottelemme lasten nukutukset, ja nuorimman iltatoimien jälkeen jäin odottamaan puolisoa saunaseuraksi. Ihan oluen kera. Vähän hienommassa lasissa kuin yleensä, ihan Koffia siis tarjolla. Saunan jälkeen tietokoneella ja tässä olen vieläkin :)

Mitä sun päivään kuuluu?