Eskarilainen on käynyt muutaman kerran puheterapiassa etsimässä Ärrää. Yhden kerran sijasta muutama siksi, kun ei ole halunnut jäädä sinne yksin, ja vauva taas on esitellyt omaa jodlaustaan, joten täti ei ole ihan päässyt kuulolle R:n tilanteesta. Nou hätä tästä, mullahan on vain aikaa. Kivoja kotiharjoituksia on saatu kotiin, ja nyt on R:n täry löytynyt!
Lego-ukoille löytyi kiva "Kuka ehtii rakettiin"-peli. Itselläni on kieli kipeänä ja suu hellänä, nimittäin kymmenen minuuttia intensiivistä harjoittelua uuvuttaa. "Dn-dn-dn.. Oodn-dn, oodn-dn, Dudn-dudn....".
Tämä ukko sanoi liikkuessaan "Aadn-dn, Eedn-dn.."
Ja tämä "Dn-dn-dn..." Ja voitti. Hyvä Ninja!
Eilisen aikana jääkaapin oveen oli ilmestynyt toivelista joulupukille. Oma vikamme, mitäs menimme suutuksissamme vetämään tonttu-kortin esiin toissailtaisissa iltatoimissa! ..ei kai ne tontut vielä elo-syyskuun vaihteessa kurki ikkunoista. Paitsi vissiin meillä.
Oma tietokone, tv?! Oma pleikka?! Kun mä olin pieni, joulupukki toi yhden barbin, pitkät kalsarit ja yhteisen lautapelin koko perheelle. Hyvä tietää kolmasluokkalaisen odotukset tässä vaiheessa, voimme vielä palauttaa maan tasalle :D Hyvä kysymys on myös, kuinka kauan usko joulupukkiin säilyy? Olemme käyneet tästä keskustelua jo vuosia, ensin meni usko joulupukin lentoporoihin, seuraavaksi tuli ymmärrys valepukeista, sillä eihän pukki voi ehtiä joka paikkaan. Mutta Oikea Joulupukki on, sanoivat kaverit tai vanhemmat mitä. Niin että hyvää joulunalusaikaa vain kaikille. Näin meillä tänään, 1. syyskuuta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!