lauantai 31. tammikuuta 2015

..kun maassa on lunta ja pakkasta!

Pitäisi oikeastaan viimeistellä Ilahduta bloggaajakaveria-tekstiä, mutta on vaan pakko jakaa talviurheilu-iloa.

En ymmärrä että MitäMissäMilloin tämä oikein tapahtui, mutta nyt yhtäkkiä mulla on lapsia (10v ja 7v), joista saa seuraa talviliikuntaan ja jotka huolehtivat omat varusteensa. Oikeasti, en narraa. Pyytävät päästä jäälle harva se ilta. Kantavat suksensa ja paljain sormin näpertävät kiinnikkeitä pakkasessa. Eivät kysele lähtöä vaan haluavat vielä kierroksen. Ja luistellessa saan kiertää kenttää pysyäkseni lämpimänä kun lähtö ei lähene.

Että kyllä lopulta sen pikkulapsiajan sinnikkyys palkitaan. Nimittäin 4-5-vuotiaina laduilla raikui: "Äiti auta, äiti auta. Mun sauvat tippui. Haluun mehua. Äiti mä en jaksa. Äiti!! Mä kaaduin! Äitiiiiiiii!"

Hiihto, luistelu eikä kiekkokoulut eivät ole olleet meidän lasten ohjattujen harrastusten listalla missään vaiheessa, ja meille sopii tämä sesongin mukainen urheilu. Se, että olisi vähän tuntumaa kaikesta. Osaisi uida, hiihtää, luistella.. Sitten omaksi iloksi ja kavereiden kanssa on helppo lähteä uimahalliin tai lätkimään kiekkoa, ja nämä taidot olisi tallella aikuisena, eikä kynnys olisi korkea.

"Koska hiihdellään, pitkin metsiä? Kun maassa on lunta ja pakkasta.. Koska luistellaan, ihan muuten vaan? Kun maassa on lunta ja pakkasta... No tietenkin talvella....!" Arvatenkin tämä rallatus kuuluu vakiobiisi-listaan töissä tällä hetkellä. Töissä hyödynnämme nyt 3-5-vuotiaiden kanssa päiväkodin viereistä luistinrataa ja hiihtolatua, joka päivä. Ne 3-veetkin. Joka päivä. Ihana Suomen talvi.

Hekumoin nyt tätä lasten kanssa ulkoilua, mutta en ole itsekseni ehtinyt hikoilemaan ladulle. On niin paljon kaikkea muuta. Mutta parempi kai se on liikutella niitä reisiä hitaassa tahdissa ladulla kuin lepuuttaa sohvalla?






8 kommenttia:

  1. Ihana postaus :)! Meillä vielä on tuo houkutteluaika menossa mutta odotan innolla ja kärsivällisyydellä aikaa kun lasten kanssa voi harrastaa liikuntaakin yhdessä :).

    VastaaPoista
  2. Musta on hirveän lohdullista tietää, että mikään ei jatku ikuisesti. Juurikin ne harmin hetket näiden ollessa pienempiä. Meillä ne luisteluharjoitukset ja ensi kerrat on tosin pienimmän kanssa vielä edessä.
    Hiki ei vielä hiihtäessä tule koululaisten kanssa, mutta kyllä sitä jo lämpöisenä pysyy, joten liikunnasta menee :)

    VastaaPoista
  3. Voi hurja niin ne lapset kasvaa. Talviurheilu on niin kivaa, vaikka luistelu ei kyllä enää suju meikäläiseltä. Liian kankeat koivet. Mutta lapset rakastaa luistelua.<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä olen joskus osannut piruettejakin. Mutta nyt keskityn tasapainoon :D

      Poista
  4. Jäälle ei tarvitse lapsia houkutella. 8 ja 7vee menevät sinne myös kahdestaan kiekkokamat kainalossa. Yksikin päivä olivat 3 tuntia pelaamassa koulun jälkeen! 4veekin menee mielellään ja ulkoiluttaa samalla minua. Hiihdon kanssa on vähän asenneongelmaa. Odotamme sopivaa hetkeä. Edellisellä kerralla oli liian kylmää ja tuulista. Nyt pitäisi tehdä hiihtoretki hyvällä ilmalla eväiden kanssa, josko se auttaisi unohtamaan viime kerran kauheudet. Mukavia talviulkoilupäiviä teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidän isommat menisivät varsin hyvin myös kaksin, mutta kiinnostuksen kohteiden vuoksi pitää etsiä pojalle kiekkokaveri. Pienin ei ole vielä päässyt jäälle, mutta onneksi jään vieressä on pulkkamäki :D

      Poista
  5. Tää kaikki on niin totta! 7-vuotiaan kanssa hiihdellessä ei hiki tule, mutta kuten sanoit, lämpimänä pysyy. 5-vuotiasta tarvii vielä kovasti nostella, mutta silti sinne ladulle halutaan koko ajan. Mä laitoin lapset hiihtokouluun ihan vahingossa. Luulin, että se on sellainen yhden illan teho-opetus, mutta näköjään sinne on nyt mentävä kerran viikossa muutaman viikon ajan. Ei kai siitä haittaakaan ole, lapset ovat ainakin kovin innoissaan. Vanhat hokkarit pitää vielä mun jostain kaivaa esille, ettei tarvisi koko luisteluaikaa hyppiä kentän laidalla tai kolata lumia. Talviliikunta on ihanaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä terästäydyin (sekosin hetkellisesti) ja ilmoitin lapset johonkin pikkuhiihtokisoihin. Sitten rupesin lukemaan tuloksia ja pelkäsin lasten puolesta... Ne oli niin innoissaan menossa! Onneksi kisat peruuntuivat viime vuoden vähäisen lumen takia. Huh. Eli musta toi on hyvä ratkaisu tuo hiihtokoulu. Tekniikkaa oppii ja näkee vähän omanikäisten tasoa :) Nyt tän reippaan postauksen jälkeen me ruettiinkin flunssailemaan, joten odotetaan taas talviliikuntahetkiä :)

      Poista

Kiitos kommentistasi!