#VainKaksiKättä

Jos ette vielä tiedä mitä teen työkseni, kohta tiedätte. Hallitus suunnittelee leikkauksia varhaiskasvatukseen. Tämä aihe koskettaa kaikkia, ennemmin tai myöhemmin - kuka maksaa kulut kun "päiväkodin säilössä" kasvaneet lapset alkavat oirehtia? Tässä adressi allekirjoitettavaksi: Varhaiskasvatuksen tulevaisuus, EI kasvaville ryhmille. Kiitos <3

Suurimmissa kaupungeissa järjestetään ensi viikolla mielenilmaus varhaiskasvatusta koskevia leikkauksia vastaan. Itse mielenilmaukseen 10.6 en pääse osallistumaan, joten osallistun postikorttimielenosoitukseen - you've got mail Juha! Ohjeet alla:

Kuvat Facebookista #vainkaksikättä

Jokaisella aikuisella on vain kaksi kättä. Ryhmäkokoja ei voida suurentaa. Säästetään ihan mistä tahansa muualta.

T. Päiväkodin ope.

#eilastentarhaukselle #vainkaksikättä

Vatsaa polttaa

Siis mitä! Kuka unohtaa vatsaa suojaavat närästys- ja refluksilääkkeet kotiin lomalta, jolla tarjotaan ouzoa, rakia ja sipulia joka aterialla?!

Ei hätää. Kreikassa saa reseptilääkkeitä ilman reseptiä joka apteekista! 

Ikäeroista

Perjantai-ilta ja lasten nukutus. Pakkaaminen lomalle on jäänyt kesken ja takkahuone on täynnä avonaisia matkalaukkuja. Meidän lapsille on hirveän tärkeää, että heidät nukutetaan. Niin tänäkin iltana, vaikka olisi ollut muuta tekemistä - sitä pesukoneen pyörittämistä vaikka, sillä ne kesävaatteet ovat olleet mytyissä kaapeissa.

Siellä sitten sängyn äärellä istuessani kävin miettimään lasten ikäeroja. Meillä on kolme lasta. Ensimmäisen lapsen jälkeen meistä oli tärkeää, että lapsille tulee suht lyhyt ikäero ja lopputulemana ikäero ensimmäisen ja toisen välillä oli sitten 2 vuotta ja 4 kuukautta. Meidän vauvakuumeesta / järkipäätöksestä voi lukea täältä.

Lapsitehtailun piti jäädä kahteen. Kolmas tuntui kuitenkin hyvältä ajatukselta, ja ikäeroa ensimmäisen ja kolmannen välillä on 8 vuotta, toisen ja kolmannen välillä 5 ja puoli vuotta.

Ikäeroissa on puolensa. Isommat ovat oman huomionsa saaneet ja pursuavat rakkautta pienemmälleen, ja samalla ovat suurena apuna pitäessään silmällä ja viihdyttäessään nuorinta.

Mutta nyt me huomataan, että me kasvatetaan ihan vahingossa pikku-pikku-prinsessaa, draama-kuningarta. Ja se on meistä vaan hurjan suloista ja ihanaa. Tyttö, syksyllä 3 vuotta, saa tehdä ihan mitä vaan ja se on meistä kaikista vaan niin hassua. Okei, okei, lastentarhanopettaja minussa kokee vähän tuskaa, mutta hei, perheen pikku pomo on vaan niin suloinen!

Tänään viimeeksi:

-Isi! Itke! Itke isi! Nyt! Minä en halua että sinä naulat. Itke! Itke kovaa! (Ja tottahan isä tottelee, tilanteessa kuin tilanteessa, ei ole eka kerta).

-Äitiii! Sisko löi minua! Minua ei saa lyödä! Sinä tönit minua! Minua ssattuu! Minä uolen! (Täh, sisko vain kulki ohitse hipaisematta, näin itsekin..!)

Apua. Me aloitetaan loman jälkeen kasvattaminen, sillä nyt jatkan erikokoisten flipfloppien pakkaamista. Me ollaan sitten se perhe joka saa palautetta lentokoneessa. Hyvää toukokuun ensimmäistä päivää!

Äidin ja kolmen lapsen varpaat valmiina rantahiekkaan

My Top Favorites this Christmas

Tässä joulun jälkimainingeissa ajattelin kunnostautua ruoka-aiheisella postauksella. Ja koska olen syksyn ollut leipomatta, olen pöllytellyt jauhoja jo kahtena päivänä peräkkäin. Vau! Maidoton ja munaton täytekakku tyttären 10-vuotis syntymäpäivän kunniaksi ja Tapaninpäivän vieraiden kunniaksi ranskalainen Jouluhalko - Brûte de Noël (resepti täältä).

Saaristolaisleivän päälliset Top 3

1. Siianmäti

2. Kirjolohenmäti

3. Graavilohi

Saaristolaisleivän päällä hyvää on myös homejuustot. Ja kinkku. Mutta koska tämä akka on nyt kaapinut astiat niistä tyhjiksi, leivän päällä menee mainiosti ihan Edamkin. Ja jälkiruokina niitä edellämainittuja kakkuja:

Mitä teidän joulu-suosikit ovat?

Pienimmän vapaudet

Niin pelottavalta kuin tämän tekstin kuvituskuva näyttääkin, kyseessä on hauskan aamupäivän asia. Perheen oma Putous-ohjelma-show, jossa kaivettiin esiin vanhoja hahmoja. Valitsin Mikko Zetterbergin teipattuine silmäluomineen. Tä tä? Ni niii. 

Koululaisille on ollut hirveän tärkeää viime vuosien lauantai-illat jonkun koko perheen ohjelman parissa. Nyt kun Putous taas tältä erää loppuu, tulee lauantai-iltoihin joku muu viihdyke, jonka äärellä rouskutetaan sipsejä saunanraikkaina yöpuvut päällä.

Sitä mä vaan mietin, että kuinka pahalta se kuulostaa, kun kaksi-vuotiaskin istuu koululaisten vierellä sohvalla tämän tason viihteen äärellä? Tai ei se istu, vaan noukkii sipsejä kulhosta ja järjestelee omia lelujaan, mutta osaa nauraa ja taputtaa oikeilla kohdilla tv:n mukaan.

Olen aika nipo äiti ollut ensimmäisen lapsen suhteen, ja pyöritellyt silmiä kun esikoisen kaverit ovat saaneet jo kaikenlaisia vapauksia ja olleet tietoisia vaikka mistä. Kunnes tulin ajatelleeksi, että niillä oli REILUSTI vanhempia sisaruksia, jotka luonnollisesti toivat perheeseen häilyviä rajoja. Meidän esikoinen eli pullossa ja toisaalta hyvä niin.

Tämä Putous nyt oli ihan esimerkkinä, ensinnäkin sehän on parhaat päivänsä jo nähnyt, ja toisekseen tulee nukkumamenoajan aikaan. Mutta vielä 19.30 ei pienintä voi sänkyyn viedä eikä sulkea huoneesta, eikä isoimpia voi myöskään passittaa sänkyyn viikonloppuiltana. Ja ohjelman katsojathan ovat lapsia katugallupin perusteella. 

Ja nyt me sitten ollaan tilanteessa, jossa pienin kikattaa aamupalalla jotain isompien parodioimaa hahmoa ja toistaa hokemia pitkin päivää. Sitten hoidossa tädit ja muut vanhemmat pyörittelee päitään, että kaikkea tuokin perhe. 

Mitäpä halusin sanoa tällä? Että terveisiä vaan sille vanhalle minälleni kuutisen vuotta sitten, älä tuomitse kavereiden vanhempia äläkä muitakaan. Elämä ei ole mustavalkoista :D

Pyhiä asioita

Meillä lähinnä isovanhemmat ovat hoitaneet uskontokasvatuksen. Tai oletan näin. Olen pitänyt itse hyvin matalaa profiilia näiden asioiden suhteen ja vähän pelännyt vanhempieni uskontosyöttöä, mutta nyt lasten ollessa 10-, 7- ja 2-vuotiaita, ei mitään mullistavaa ole ilmennyt.

Nyt pojan ekaluokan opettaja hoitaa tätä osuutta. Ja on kyllä onnistunut syötössään. "Ollaan äiti turvassa, kotona ja koulussa!" Poika laulaa virsiä ulkomuistista ja on kysellyt kotona virsikirjan perään. No, meillä ei sellaista satu olemaan, mutta olen ohjannut googleen, sieltä löytyy. En ole varma mitä tästä kaikesta ajattelen.

Kysyin Halloween-viikonlopun suunnitelmia koko perheelle, ja poika meinasi näin: "Herkkuja, pelottelua, ristejä ja paaaljooooon pyhiä asioita!"

Ristit ja pyhät asiat on tältä erää hoidettu hautausmaalla pyhäinpäivän kunniaksi appiukon haudalla. Jatketaan pelottelulla ja herkuilla! Hyvää Halloweenia ja pyhäinpäivää!