On pitkään pitänyt esitellä meidän jääkaapin must-tuote, probioottien probiootti, Symbioflor 1. Tämä esittely tuli näin noro-kauden kynnyksellä mieleen, kun kaikki kuitenkin etsivät lapsilleen Gefilus-jugurtteja kaupoista.
Keskimmäinen lapsista aloitti infektiokierteellä lapsuutensa ja hoitovuotensa ja silloin käsiini eksyi Korvatautien erikoislääkäri Rauli Mäkelän "Irti tulehduskierteestä"-kirja. Ja kirjan myötä nämä Symbioflor-probioottitipat. Uskoakseni näillä kuntoutettiin meidän lapsi.
Näistä saksalaisista tipoista on tullut meidän luottotuote, joka on käytössä nykyään lähinnä talven flunssakausina, nyt tyttären hoidon alkaessa, lääkekuurien yhteyksissä ja niin edelleen, kaikissa vastustuskykyä vaativissa tilanteissa. Sairastaessa annostusta lisätään ohjeiden mukaan ja tippoja annetaan useamman kerran päivässä oman immuunipuolustuksen tueksi. Suosittelen, saatavana luontaistuotekaupoista, myös joistakin apteekeista.
Mä oon kyllä vähän taika-uskoinenkin. Tippoja ei voi unohtaa, muuten paha-paha-paha sairaus varmasti iskee. Mikä on teidän perheen luotto- tai täsmätuote näin infektio-aikana?
Näytetään tekstit, joissa on tunniste hyvinvointi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste hyvinvointi. Näytä kaikki tekstit
keskiviikko 21. tammikuuta 2015
torstai 13. marraskuuta 2014
Pähkinöinä
Kirjoitin aiemmin työpaikkaruokailusta (maininta tekstin numeroidussa kohdassa 1). "Siis aiot sä syödä tätä ruokaa?", kysymys kollegalta hämmästytti elokuussa.
Muutaman kuukauden söin töissä tarjottavaa omakustanteista lounasta, ja kärsin vatsakivuista ja turvotuksesta. Välttelin ensin joitakin ruokia, yrittäen selvittää lähdettä. Luovutin ja siirryin eväisiin. Äkkiseltään käy mielessä puolitehdasruoka, mausteet ja joku lisäainepommi varsinkin kastikkeissa. Laktoositonta syön jo vanhasta tottumuksesta.
Tietysti kätevinä ruoanlaittajina teemme yleensä kahdelle illalle riittävän lämpöisen ruoan kotona, ja koska samaa pöperöä ei huvita syödä monella aterialla peräkkäin, olen päätynyt kylmiin eväisiin. Yleensä rasioista löytyy salaatti ja ruisleipä eri täyttein - juusto, kinkku, kananmuna, kala. Töihin tulee askarreltua tosi monipuolisia salaatteja, sitä vain pilkkoo kaikkea vihannesta, kasvista ja hedelmää purkkeihin.
On ollut keveä olo. Ihana slim-tunne alkusyksyn kiristävien housujen jälkeen. Siis lounaasta johtuva housujen kiristys iltaisin. Jos saisin valita pysyvän ruokavalion, se olisi: pähkinät, kylmät kalat (savukalat, mädit, sushit, graavit ja kylmäsavut, katkaravut), salaatit, tomaatit, paprikat jne, hedelmät, avokadot ja varsinkin sitrukset. Siemenet ja idut. Marjat. Leivät. Joskus herkullinen naudanlihapihvi. Ja kaurapuuroa. Hapanmaitotuotteita. Maitoa ja juustoja. (Sulkeisiin lisään karkit, keksit ja suklaan).
Joku ruoka-aine analyytikko voisi päätellä himoitsemistani ruoista jonkun puutostaudin tai hivenainehommeleita, mutta nyt vain on niin, että tällä hetkellä lämpöinen peruna ja pasta puistattaa. Mutta miksi oi miksi meillä on tälläkin viikolla syöty jauhelihaa? Makaronia. Nakkikastiketta. Perunaa. Ketsuppia. Nuudelia. Kalapuikkoja. Kasvissosekeittoa. Kanaa. Possukastiketta. Riisiä. En edes usko, että vain lasten takia. Tottumuksesta varmaan, ruokakaupparetkellä ei luovuus kuki, ja töiden jälkeen klo 16 ihminen vain ajattelee "äkkiä makaronilaatikkoa uuniin, siitä riittää huomisellekin". Itselle nousee pala kurkkuun, yäh. Arkiruoka sucks.
Salaatteja menee lapsillekin kivasti. Lopputulemana olen iloinen, etten syö töissä. Tulee ajateltua syömistä taas muutenkin kuin välttämättömyytenä.
Mitä itse söisit jos valitsisit vain itsellesi?
![]() |
| Lisää näitä! Kuva täältä |
torstai 27. maaliskuuta 2014
Levyraadista poimittua.. because I'm Happy!
Oman kouluajan musiikit ovat hämärän peitossa. Neon 2, Metallicaa, Kaija Koota, NKOB, Take Thatia, Rasmusta, Michael Jacksonia...!? Aika sekalaista, hienoisesti puistattaa. Koska olen täysin tippunut nykymusiikista, on hyvä kuulostella omia lapsia. Näistä meidän pikku-nuoret tykkäävät juuri nyt, siis listattuna eilisiltainen levyraatimme lasten valitsemista kappaleista:
Voiton vei kappale Champion. Pisteytys oli vähän epäreilua, eipä sen niin väliä, mutta ensi kerralle otetaan nimettömät pistelappuset ääneen huutelun sijasta. Yksivuotias valitsisi omalle listalleen ehdottomasti Soili Perkiön Nalle Maailmalla-kappaleen: "Nalle pieni nappisilmä, maailmalle lähti..." Kiitos Musarullaalle!
Oma voittajasuosikkini näistä oli ehdottomasti Pharrell Williamsin Happy. Niin onnellinen olo tulee tästä, suosittelen. Ihana fiilis. Kuuntele!
Aurinkoista torstaita!
Happy:n musiikkivideo.. tunes for Thursday!
![]() |
| Pikkuisen suosikki. Kuva täältä |
maanantai 10. helmikuuta 2014
Sokerilakko day 2
Karkkilakko. Mahdollisesti herkkulakko. Sokerilakko.
![]() |
| Kuva täältä |
Toisille sokerista ei tunnu olevan juurikaan haittaa, tai kukaan ei siitä valita kuin painon tai lasten överivilkkauden puolesta, mutta itse tasapainoilen sen sairastuttavan vaikutuksen kanssa jatkuvasti. Nyt on taas aika, sokeriraja on ylitetty ja jotain tulehdusta pukkaa koko ajan. Ientulehdus, virtsatientulehdus. Hiiva hiiva hiiva. Ja sokeri se ruokkii hiivaa. Pitää löytää tasapaino. Oikea pH. Ja vähän probiootteja.
Kokemuksella yli vuoden karkkilakosta ja reilun puolen vuoden sokeripullatäytekeksilimsasuklaaherkkulakosta selvisin hyvin, ilman ainuttakaan hiiva- tai virtsatietulehdusta. Ensimmäiset viikot söin vierotusoireisiin rusinoita, hunajaa, hedelmiä ja juustoleipiä. Ja on olemassa sokeritonta suklaata! Ja sipsejä ja muuta rrrrasvaa tämä lakko ei sitten koske.
Kokemuksella yli vuoden karkkilakosta ja reilun puolen vuoden sokeripullatäytekeksilimsasuklaaherkkulakosta selvisin hyvin, ilman ainuttakaan hiiva- tai virtsatietulehdusta. Ensimmäiset viikot söin vierotusoireisiin rusinoita, hunajaa, hedelmiä ja juustoleipiä. Ja on olemassa sokeritonta suklaata! Ja sipsejä ja muuta rrrrasvaa tämä lakko ei sitten koske.
"Sairaudet eivät tule kehon ulkopuolelta, vaan oma elimistömme alkaa happamoituneena tuottaa bakteereja, hiivoja, homeita ja sieniä. Elimistömme ikään kuin maatuu elävältä."<- hyvin sanottu.
![]() |
| Kuva täältä |
Tunnisteet:
hyvinvointi,
karkkilakko,
sokeri,
tulehdukset
sunnuntai 29. joulukuuta 2013
Voimalauseita positiiviseen ajatteluun
Elämäntaitovalmennuksen kotitehtäväksi sain tehdä itselleni huoneentaulun. Siis A4-paperi jääkaapinoveen. Ei se jokaisen kotitehtävänä tietenkään ole, vaan minun, joka koen tarvitseni kirjoittamista ja näkemistä asioiden käsittelyyn ja parempaan omaksumiseen. Valitsin lauseen, jonka muistaminen huolestuneena auttaa aina:
"Hengitä... ja katso kokonaisuutta. Kaikki on hyvin."
Toiseksi avuksi tulevaisuuteen olisi "Myrkkykirja", mustien ajatusten päiväkirja, johon voisin kirjoittaa kaikki huolenaiheeni. Kun ne on kirjoitettu tai sanottu ääneen, ne on käsitelty, ja huoli on hälventynyt. Persoonallisuustyyppini yksi piirre on huolestuminen ja varuillaan olo. Etsin sudenkuoppia ihanistakin asioista! Valmentaja sanoi, että tuskin koskaan lakkaan huolestumasta, se on hyväksyttävä, ja löydettävä keinot nauttimiseen.
Eksyin eilen etsimään vinkkejä positiiviseen ajatteluun, mm. Leo Straniuksen sivuilta. Löysin niin paljon voimaannuttavia lauseita, että tarvitsisin seinällisen tilaa ripustaakseni ne näkyville. Mieluummin voimalauseita jääkaapin oveen ja puhelimen taustakuvaksi, kuin kiukkuinen äiti myrkyttämässä perhettään ja muita negatiivisuudella. Vähän siis liioittelen, mutta tuntuu, että tällä hetkellä käytän liikaa aikaa valittamiseen.
Nämä koskettivat minua:
- Ole kiitollinen.
- Hymyile. Kun hymyilet, alkaa oikeasti hymyilyttämään ja muut hymyilevät takaisin.
- Vapaudu kiireestä. Älä tartuta kiirettä ja hössötystä muihin. Jos on kova kiire, istu alas ja odota, että se menee ohi.
- Keskity siihen, mitä teet ja ole läsnä.
- Se, mihin uskot, tulee osaksi omaa todellisuuttasi: myönteisten ajatusten ja odotusten voima.
- Usko itseesi.
- Arvosta terveyttäsi, läheisiäsi, tekemisiäsi ja vapauttasi.
- Vapaudu ahdistuksesta, stressistä ja kielteisistä tunteista. Tunteet eivät vain tule jostain - luomme ne valinnoillamme ja käytöksellämme.
- Ole tyytyväinen siihen mitä sinulla on, älä keskity siihen mitä sinulta puuttuu.
- Valita vähemmän, hymyile enemmän. Kuvittele, että olet tyytyväinen.
- Valitse oma suhtautumisesi - voit innostua tai masentua asioista.
- Tyytyväinen ihminen jaksaa mitä vain, kun hänellä on tarpeeksi suuri tavoite ja tarkoitus elämälleen. Mieti, mitä tarkoitusta varten Sinä elät?
- Aristoteleen mukaan elämän päämäärä on olla onnellinen. Elää hyvä elämä. Karsi onnettomaksi tekevät pois, jos et voi, muuta ajattelutapaasi niiden suhteen.
- Antamasi hyvä palautuu luoksesi.
Näin on. Piste.
tiistai 17. joulukuuta 2013
Persoonallisuudet
Olen kokenut valaistumisen oman persoonani suhteen. On vapauttavaa hyväksyä vahvuuteni ja varsinkin heikkouteni ja jatkaa eteenpäin. Ja tästä kaikki kiitos kälyni elämäntaito-opiskelulle, johon jouduin harjoitusvalmennettavaksi. Muutosvastaiselle ihmiselle tämä oli alkuun vähän takkuavaa.
Kaikki lähipiirini ihmiset, mieheni, perheemme ja lähimmät ystävät, anoppi ja serkut, jotka ovat tehneet persoonallisuustestin, ovat osuneet oikeaan. Löysin netistä toisenkin enneagrammi-testin, josta sain saman tuloksen. Jotain perää näissä täytyy olla. Teetin testin jopa kolmasluokkalaisella tyttärellämme (koululainen tunnistaa jo itseään ja adjektiiveja riittävästi), joka osoittautui aivan eriksi, kuin olisin äkkiseltään arvannut (hän ei olekaan Mini-me!!).. Se osui täysin nappiin: dramaattinen, ylitunteellinen, taiteellinen, luova, syvällinen, samalla ujo, arka ja herkkä, "kukaan ei ymmärrä minua"-vuorovesilapseni osui kuin nakutettuna yhteen persoonallisuustyyppiin. Olin pistänyt kaiken kasvamisen piikkiin yrittäen latistaa lasta samanlaiseksi Ennakoivaksi Nipottavaksi Luotettavaksi Huolehtijaksi kuin itse olen. Tämän ymmärrettyäni lapseni kukoistaa. Persoonat <3
Nyt onneni on nivaska monisteita, joista voin selvittää mitä minun tyyppini ja kaikki muutkin tyypit tarvitsevat parisuhteelta ja elämältä. Tämähän on ihan mahdottoman nousujohdanteista ;)
![]() |
| Joulukuinen vaunulenkki vei järvelle.. Jää kantaa jo hiukan rannassa. |
Tunnisteet:
elämäntaitovalmennus,
enneagrammi,
hyvinvointi,
itsetutkiskelu,
lapset
sunnuntai 1. joulukuuta 2013
Tavoitteet tähän hetkeen
Olen vähän pyörällä päästäni eilisestä elämäntaitovalmennuksestani. Olin alunperinkin suostunut vähän nihkeillen tuttavan koekaniiniksi, mutta päätin lopulta ottaa tästä kaiken irti. Miksi siis asettaisin tavoitteekseni "Haluan juosta maratonin", kun mieltäni vaivaa jokin ihan muu. Asetin siis tavoitteekseni "Nauttia tästä hetkestä".
Siihen on matkaa, sillä olen sellainen pessimistinen tekohymy. Kun kolautan pään tiskikaappiin ja kompastun johonkin, päivä on tuhoon tuomittu. Ja koko päivä menee kettuuntuneessa olossa, että mitä vielä sataa niskaan. Ja olen pysyvässä huolestuneessa tilassa. Jos se ei ole lasten asiat, se on oma napa. Jos en huolehdi joulun porkkanalaatikosta, huolin tai pelkään mitä tahansa tulevaa tai mennyttä. Aivan merkityksettömiä asioita. Valmentaja heittikin, että onko huolestuneena oleminen jonkin sortin "turva" itselle?
Siispä hiukan positiivista ajattelua peliin. Prosessi on käynnissä, pienet tavoitteet asetettu ja kotitehtävät odottavat. Nyt tietysti tapoihini kuuluu lisätä tähän, että enpä usko, että mikään muuttuu.
Lasten kanssa puuhailu tänä sunnuntaina olikin terapeuttista, hirmu kiva keksintö nuo puuhakirjat. Kun äitikin sai värittää. Hiljaisuus ja vain kynien äänet:
Tunnisteet:
elämäntaitovalmennus,
hyvinvointi,
itsetutkiskelu,
lapset
lauantai 30. marraskuuta 2013
Äidin hauskanpito?
Tänään on ensimmäinen elämäntaitovalmennukseni, jota varten täyttelin esitietolomakkeita. Kysymykset "Näin hemmottelen itseäni.." ja "Kun haluan pitää hauskaa..", vetivät hiljaisiksi. Ööö. Mitä hauskuus on?
Tuota.. nautin JUURI NYT niin eri asioista kuin ennen.
Lapset imevät kaiken hereillä ollessaan. Nyt on tämä hetki, eikä tässä kauaa mene. Voin hyvin keskittyä lapsiin ja heidän tarpeisiinsa hetken verran.
Joku viisas sanoisi, että hanki aikaa itsellesi. Pidä hauskaa ja hemmottele itseäsi. Niinpä. Se on vain niin erilaista hauskanpitoa tällä hetkellä. Toki voin kokoontua ystävien kanssa kikattelemaan tai lähteä hurvittelemaan puolisoni kanssa. Mutta mieluummin nukun hyvät unet, jotta jaksan yöheräilyt ja aidot hymyt seuraavana päivänä.
Tällä hetkellä hemmottelen itseäni tee-kupilla hiljaisuudessa. Yksin kotona.
Tai kun haluan NAURAA vatsani kipeäksi, antaudun lasten kutitettavaksi. Parhautta.
Tunnisteet:
elämäntaitovalmennus,
hyvinvointi,
itsetutkiskelu,
minäkuva
keskiviikko 27. marraskuuta 2013
Äidin aika
Pakko hihkua innosta, on vuoro ajatella itseäni! Tyttöjen hemmottelureissu edessä ja tämä metsittynyt kotiäiti pähkäilee valikoimia Tallinnalaisissa kauneussalongeissa. Bikiniwax olisi kyllä paikallaan.. ja joka paikan mikrohionta... takareidet, ihohuokoset! Perunoita kuorivat ja pyllyä pesevät kädetkin tarvitsisivat jotain. Koska hintataso Tallinnan Spa-hoitoloissa on edullinen, voisin ryhtyä vallan villiksikin kotihoidontuellani.
Luulen, että päädyn ainakin pedikyyriin. Päivät villasukissa mätivät varpaat tarvitsevat hoivaa ja kynsilakkojeni käyttöaste on tällä hetkellä tämä..
| Pieni lajittelija |
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)






.jpg)



