Kesä alkaa

Taidan toistaa itseäni: kesä alkaa kirjastosta! Viime vuonna tähän aikaan alkoi loma, omien ja lasten, sillä olin hoitovapaalla.

Tällä kertaa alkaa koululaisten loma, omani ja pienimmän kolme viikkoa myöhemmin. Onnea on mummot ja seurakunnan ilmaiset kesäkerhot. Vanhin lapseni aloittaa viidennen ja keskimmäinen toisen luokan, kiitettävin todistuksin.

Kävimme hetki sitten lakkiaisissa. Miksi minusta tuntuu, että tuore 2015 ylioppilas puhuu viisaampia kuin minä vuoden 2000 ylioppilas? Hän käyttää sanaa SUBJEKTIIVINEN, sujuvasti ja osuvasti, sana jonka otin sanavarastooni vasta useampi vuosi sitten. Oli niitä muitakin, ehkä nykynuoret ovat vain valmiimpia kuin minä olin. Onnea valmistuneille, ihan jokaiselle! Vaikkakin minäkin olin avoin maailmalle, kyllä olin!

Minulla alkaa kuitenkin vuoden kiireisin kausi lukemisen saralla. Oma aika, yötön yö, oli töitä tai ei, rennompi aika. 

Kirjastosta lukemistoon tarttui tänään: Tuula Varis: Irma, Kajsa Ingemarsson: Matkalaukkumorsian, Hanne-Vibike Holst: Mitä he toisilleen tekivät, Roope Lipasti: Perunkirjoitus, Anu Holopainen: Ilmestyskirjan täti, Graeme Simsion: Vaimotesti ja Taina Haahti: Kaikki mitä tiedän huomisesta. 

Tällä kertaa napsin kirjat intuition perusteella, en mm. lemppari kirjablogien. 

Ihanaa viikonloppua, aurinko paistaa ja onnen hetki on tässä. Just nyt.

Missä kolmas nukkuu lomalla?

Kävimme lomailemassa Saimaalla. Kolme lasta on kiva, näppärä lasten lukumäärä, perusautoon mahtuva, mutta hotelliin liian iso. Vai? Hotellimme varaus oli perhehuone (2 aikuista ja 3 lasta, joista yksi on alle 4-vuotias). Tarkassa huonekuvauksessa oli vuoteet 2+2 ja lisävuode. Kuulosti hyvältä, valittiin se. Hotellilla selvisi, että tämä käytännössä tarkoitti parisänkyä vanhemmille ja avattavaa 120 cm vuodesohvaa koululaisille (mitä jos ne olisi kookkaita yläasteikäisiä??), ja esitteen sanoja kopioiden suoraan: "alle 4-vuotias nukkuu vanhempien välissä". 

Mitä jos ei nuku vanhempien välissä? Meidän pienoinen on aina viihtynyt omassa sängyssään, omassa rauhassaan. Matkasänky olisi ollut pop, mutta luotimme perhehuoneeseen ja siihen lisävuoteeseen. Joka olikin niille isommille lapsille. Mikä perhehuone se on? Selvitin tätä respaan useamman kerran. Nukuttiin lopulta jotenkin päin. Note to self: pay extra super hyper attention huoneratkaisuihin. Eikö syntyvyyden pitäisi nousta tässä ikääntyvässä maassamme? Tosi houkuttelevaa reissata. En olekaan aiemmin kiinnittänyt huoneratkaisuihin huomiota, koska aiemmin me oltiin sopiva 2 plus 2-perhe. 

Holiday Clubin kylpyläosasto ei ollut mikään hitti, joskin nautin kylpylän "sallivasta valaistuksesta", joka oli lähes pimeä! Mutta hei, miksi venäläisillä naisilla ei ole selluliittia? Tosi, tosi, tosi epäreilua. Melko paljon idän rahaa ja turisteja oli tosiaan liikkeellä. Kuinka vaikeaa on ymmärtää selkokielistä lausetta: "Ennen altaaseen menoa peseydy, kastele hiukset ja poista meikit." Suomeksi, englanniksi ja venäjäksi. Joka seinässä. Ja silti. Luomiväripaakut ja jättihiukset altaalla. Hyi minä, huono asenne. One big happy world.  

Valittaminen lisää valittamista. Oli siellä kivaakin! Henkilökunta oli ystävällistä ja paikat siistejä. Ja Lappeenranta. Ihana kesäkaupunki. Ihana!

Kolme matkalla. 

Green tea & Saimaa

Angry Birds-puisto tarjosi rohkealle
aikuisellekin hyppyhetkiä

Kääntymässä

Huh! Viikossa tapahtuu pihalla ihan hirveästi! Mustaviinimarjat kypsiä, pensaat pullollaan, ruukkukukat janoisina, kirsikkapuu punaisenaan (kiitos mobile).. Vaan ei auta jäädä ihastelemaan. Pikaista pyykinpesua, yksi yö omassa sängyssä ja loma jatkuu iloiseen etelä-Karjalaan. Ensi sunnuntaina kriiseilenkin sitten viimeistä hoitovapaa-iltaa ja astun maanantai-aamuna työkenkiin. Muistoissa vielä viime viikko, mökillä vietetettiin kerrankin oikea rantaloma. Kuuma, kuumempi, hotti!

Valmiit vastaukset kotiin ja töihin - ask the moomins

Viimeisenä mökki-iltana pelailtiin perheen kesken muumikortteja. Tykkään muumeista paljon, niistä Toven muumeista, mutta minut on myös aivopesty japanilaiselle materiaalille lasten myötä. Pelailtiin siis, viilennyttiin helteestä mökissä lämpöpumpun äärellä kysymys-vastauskorteilla. Ja nehän on ihan hulvattomia. Haluan ne omaan elämään. Ne vastauskortit, taskuun. Aina tiukan kysymyksen äärellä annan vastaukseni kortilla. Summamutikassa, randomisti.

Kotikysymys-esimerkkejä:
- Laitatko tiskit?
- Liian villiä minun makuuni (Haisuli) 
Tai
- Sopiiko että lähden kalalle koko päiväksi?
- Oliko tuo vitsi? (Pikku Myy)

Työkysymys-esimerkkejä:
- Teetkö mun iltavuoron?
-Siveyteni estää minua (Muumimamma)
Tai
- Ei varmaan haittaa, mutta ette saa tänään(kään) sijaista?
- Pidän vähän perinteisimmistä jutuista (Muumipappa)
Tai
- Pärjäätkö koko lapsiryhmän kanssa koko askartelun, ulkoilun, ruokailun ja lepohetken ku mun pitää vaan äkkiä käydä pissalla, soittaa kotiin, pankkiin ja kaverille?
- Vain jos olen pukeutunut hemaisevaan hulahameeseen (Niiskuneiti)

Lisää vastausvaihtoehtoja:
- Minä en piittaa sellaisesta! (Pikku Myy)
- Sellaiseen olen aivan liian vanha (Esi-isä)
- Varmaan, jos luvassa ei ole ylenpalttista hikoilua (Muumimamma)
- Kyllä, jos annat muiskun (Muumimamma)
- Kehtaatkin kysyä! (Vilijonkka)
- Vain kun musta kissa ylittää tien (Pikku Myy)
- En usko (Niisku)
- Aika merkillinen kysymys (Muumimamma)
- Toki, jos saan suuren kimpun kukkia (Niiskuneiti)
- Jos väittäisin muuta, valehtelisin (Nuuskamuikkunen)
- No, jos on aivan pakko! (Muumimamma)
- Varmasti, jos säästät minut huuliharppuharjoituksiltasi (Pikku Myy)
- Kyllä, jos se hyödyttää minua (Haisuli)
- Ajatuskin vie minulta yöunet (Muumimamma)
- Takuulla, senkin pikku hirviö! (Pikku Myy)
-  Se ei ole erikoisalaani (Hemuli)

Suosikkini on ehdottomasti "Vain jos olen pukeutunut hemaisevaan hulahameeseen". Siinäpä täydellinen vastaus kaikkeen. Mitä itse käyttäisit?

Tuurilla täällä

Meinasin olla nettitauolla ainakin viikon, mutta tiukkaa tekee. Hiukan nyt lasten nukutusvapaanani. Olemme mökillä. Erikoista tästä mökkeilystä tekee sen, että tämä on viimeinen kerta täällä, sillä vanhempani ovat myyneet tämän ja etsivät toisaalta uutta. Jättelen haikein mielin hyvästejä, ja niin tekevät lapsetkin. "Tää on nyt vika kerta kun me katsotaan tätä saunan seinää." Aurinkoinen ilma saa mökkielämän ja tämän paikankin hehkumaan, joten ei ole helpointa hyvästellä paikkaa. Tässä pihapiirissä meidän ensimmäinen lapsemme kalasti rintarepussa isänsä kanssa, saunoi ensi kerran ja niin edelleen. Tosi paljon muistoja yhteisistä juhannuksista veljien ja siskon perheiden kanssa. 

Mökillä olo on aina hiukan työleirillä oloa, joskin mukavuudet vessoineen löytyy, mutta menee hetki ennen kuin homma alkaa sujua. Aurinkoinen helle on suosinut ja uiminen kolmasti päivässä on vienyt lasten uimataitoa taas huimasti eteenpäin. Taaperokin ui sylissä mielellään. Itikoita ei ole laisinkaan, mutta paarmoja senkin edestä. Ensimmäiset päivät huidoin niitä hellyydellä, tuijotellen auringossa kylpevää järveä ja lämmintä ihoa, mutta alan ymmärtää niitäkin ihmisiä, jotka eivät cottage-meiningistä välitä öttiäisten syötävänä.

Mökiltä on puolentoista tunnin matka Tuuriin, jossa kävimme tänään. Sieltä löytyi mm. mainiota paarmakarkoitetta! Kyläkauppa itsessään on melkoinen näky. Ehkä hivenen emäjunttila. Mutta olinhan siellä minäkin. Hehee. Mutta en crocseissa niin kuin kaik muut asiakkaat! Täytyypä sekin sanoa, että pääkaupunkiseudulta tuleva kyyninen kolmekolme-vuotias rouva säpsähteli ystävällisyydestä. Juuri kun edellisessä postauksessa puhuin asiakaspalvelusta. Kun ostin pullon vettä ja pyysin kahta mukia niille, luonteva myyjä yritti tarjota niitä koko seurueelle. Helsingissä olisi annettu yrmeästi yksi, kun sääntö on yksi/tuote. Ja kun peruuttelin autoa parkkipaikalla, sain joukon isäntiä ympäri autoa ohjailemaan minua. Pyytämättä! Ilolla! En ollut ärsyttävä tientukko! Kiitos suomalaiset aidot, ystävälliset ihmiset.

Mökillä vielä jokunen yö, kunnes matka jatkuu. Ensi vuonna uudessa ihanammassa paikassa. Toivotaan, sillä nyt kun täältä pitää lähteä, en haluaisikaan. Kuva, jonka tähän liitin ei ole täältä, mutta on ainoa vuoden aikaan kuuluva kuva, joka blogissa oli. Mobiililaitteella nimittäin kirjoitan, eikä kuvien lisäys nyt suju.  

Suunnitelmia mustikassa

Olen yleensä kerännyt mustikat vanhempien aidan ulkopuolen metsistä, mutta nyt taisin vihdoin löytää mustikkapaikan täältä meiltä päin. Eikä kukaan muu ollut ehtinyt ennen. Mustikoita ja mansikoita voi toki ostaa kaupasta ympäri vuoden, mutta niiden poiminta ja pakastaminen kuuluu sarjaani Kätevä-emäntä hoitaa homman. Vaikka itikat söivätkin itsensä täyteen oikealla hyökkäyksellä.

Lapset keksivät uuden kesäherkkunsa: mehujäärasioihin mehun sekaan mustikoita, pilkottuja mansikoita, kiwiä... pakastus ja herkuttelu. Talvella marjoja puuroihin, smoothieen tai sellaisenaan. Metsässä ja pakastuksen lomassa tosin itse näin silmissäni eri valikoiman juomia. Kesäinen mansikkamargarita on yhtä hyvää talvellakin. Vaan mitä vastaavaa supermarja-mustikasta? (Taidan kaivata rentoutusta..?)

Kuppi nurin

Ensimmäinen pioni kukkii. Nappasin sen heti sisälle piristämään. Olen lomaillut lasten kanssa toukokuun lopusta ja alan olla aika sirkukset esittänyt, siispä odotan miehen viikon päästä alkavaa lomaa. Vaikka voisin samalla pysäyttää ajan, sillä omaan töihin menoon ei ole kuin kolmisen viikkoa. Kesä, vapaus, en halua töihin, haluan töihin, oma aika, lapset. Ristiriitaista on. Pieni hengähdys-purkaus blogiin. 

Meidän nuorimmaisen uhmaikä on valloillaan, mieluiten hän olisi alasti aamusta iltaan, eikä ruokalappua voi laittaa koskaan. Mutta puuroa ja ruokaa on sitten paidalla ja sekin itkettää kauheasti. Suihkun jälkeen itkusta ja maahan heittäytymisestä ei tule loppua. Tahtoo tahtoo tahtoo. En halua en halua en halua. Haluan haluan haluan. Nauran sisäänpäin toisen polkiessa jalkaa. Kärsivällisyyttä. Kuppi menee nurin herkästi neiti aurinkoiselta. Mutta ulkona ei harmita mikään. Ei minuakaan, aurinko on parasta.

Isommat osaavat hetkittäin puhaltaa yhteen hiileen ja älyävät pelata pisteitä kotiin. Keräävät molemmat paninin tarroja kansioon mm-kisoista. Nyt tarvittaisiin lisää vaihtarikavereita, anyone? Ostin molemmille taas useamman tarrapaketin reippaista kotitöistä, joista muutama saatiin kansioon, loput olivat vaihtareita ja niitä on jo hirveät pinot. Ensin he käyttävät viikkorahansa ja lopulta tekevät kotitöitä eurot, messit, neymarit ja ronaldot silmissä. Alan olla aika Pro keksimään kotihommia. Tyttö täytti (yleensä tyhjentävät) täyden tiskikoneen päivällisen jälkeen ja veli kysyi puistatellen: "Meinasit sä oksentaa, oliks ällöö?"

Anoppi on käynyt meillä istuskelemassa pitkin viikkoa ja hiljalleen alkaa olla päivän puheenaiheet kerrattu viiteenkymmeneen kertaan. Per päivä. Synttäreitäni kutsuin viettämään myös omat vanhempani, ja näin kesällä ei onneksi tarvitse miettiä kakkuhässäkkää, kermaa ja mansikoita väliin ja päälle. Toimii. 

Aurinkoista viikonloppua ruudun sille puolelle!

Kesähoroskooppi

Tänään syntymäpäiväni aattona mies kysyi, että no miltä se nyt sitten tuntuu kun viimeisiä tunteja tätä ikää viedään. Eihän se missään tunnu, koen kriiseilleeni jo monta vuotta. Vertailen jatkuvasti millaista oli kymmenen vuotta sitten ja mikä on tilanne kymmenen vuoden kuluttua. Mutta on synttäreissä aina hohtoa, vähän tähtisumua ainakin.

Yritin googletella itselleni omaan tunnelmaan sopivaa horoskooppia - ihan etsimällä etsin mieleistä. Satu Ruotsalaisen kesähoroskoopin 2014 ensimmäinen lause iski: Karsi ärsykkeiden aiheuttajat minimiin. Toi on hyvä. Mielellään. Todellakin. Tällä mennään. Paitsi että mun mieskin on rapu. Kuinkas siinä sitten käy?

Kuva täältä

Tässä se horoskooppi kokonaisuudessaan.

Rapu 22.6.-22.7. 

Karsi ärsykkeiden aiheuttajat minimiin.
Rakkaus/Erotiikka: Kesäkuisten rakkauselämä on seesteisessä vaiheessa, henkinen yhteys kumppaniin muodostuu turvallisten rutiinien kautta (JUU NÄIN ON). Työkiireet ja arjen velvollisuudet verottavat kuitenkin parisuhteen yhteistä aikaa ennen juhannusta. Ravun merkissä on ollut vuoden 2014 puolella paljon uusia alkuja, intohimo, rakkaus ja vahva eroottisuus ovat monelle parille vielä tuoreita. Sinkkuravuilla on vielä mahdollisuus uuteen alkuun, upea Jupiter-vuosi tulee seuraavan kerran vasta 12 vuoden kuluttua! Kesän alku ei kuitenkaan ole mitenkään tasainen, etenkin kesäkuun puolivälissä välienselvittelyt ovat mahdollisia. Ravun hempeimmät hetket osuvat 18.-7.-12.8. väliselle ajalle (JES JES), heinä-elokuun taite suosii etenkin hääpareja. 
Loma/vapaa-aika: Kesäkuun työstressin jälkeen heinäkuun alku menee vielä ihmetellessä, mutta lomatunnelma nousee 13.7. jälkeen. Koti-, ja perhekeskeinen rapu piipahtaa lomallaan todennäköisimmin vanhempien, isovanhempien tai sukulaisten luona (NÄIN ON TARKOITUS), auton matkamittariin kertyy kilometrejä. Merkin viimeisellä viikolla syntyneet saavat upeimmat planeettakuviot kesä-heinäkuun lomailuun. 27.7. jälkeen loppukesään löytyy mukava harrastus, joka vaatii sitoutumista. Osa innostuu puutarhan hoidosta (PITÄISI KYLLÄ) tai remontista (MEIL OLIS REMPPALISTA..), osa veneilee, purjehtii tai kerää kilometrejä juoksemalla (JOO KYLLÄ, POLVI SIIS PARANEE!). Ravun parhaat matkustuspäivät ovat 27.-29.6. ja 24.-26.7 (VARAUKSET TEHTY).

Kesän kompastuskivet: Heinäkuun 1.-8. syntyneet (EN SIIS MINÄ) ovat erityisen levottomia ja alttiita merkille tyypilliselle mielialavaihtelulle. Ärhäkkyys ja impulsiivisuus tuovat parisuhteeseen omat haasteensa (HEI APUA, ME OLLAAN MOLEMMAT RAPUJA!). Merkissä 27.7. saakka liikkuva Jupiter houkuttelee tuhlaamaan, osa innostuu herkuttelemaan ja kerää kesän aikana ylimääräistä painoa (NIIN TIETYSTI).

Päiväkodin pihalla

On ollut mukavaa pitää usean vuoden tauko päiväkoteilusta. Päätin aloittaa ajoissa tytön varahoitopaikan pihaan tutustumisen. Mitä tutummat plaanit, ilman äitiäkin voi olla himpun verran helpompaa. Meillähän siis on paikka perhepäivähoidossa, mutta hoitajan pitkien lomien ja työajantasausten vuoksi varahoitoa päiväkodissa tulee olemaan usein. 

Jotenkin päiväkotien pihat ovat aina niin ankeita ja karuja, mutta aina ne lapset sytyttävät leikeillään ja mielikuvituksellaan ne eloon, sen voin sanoa jo työnkin puolesta. Neljännelle menevä isosisko oli matkassamme, ja esitteli kaikki vanhat leikkipaikkansa. "Tässä me leikittiin kotia, tässä oli keittiö, tässä nukuttiin, tässä oli apinakeinu, tosta puusta sai pihkaa lehtiin liimaksi, äiti, äiti, mä en enää jaksa roikkua niin hyvin näissä tangoissa. Sisään ja riisumaan pääsi aina vastaamalla riimi-kysymyksiin - niin kuin siili - hiili. Äiti täällä oli tosi kivaa!" 

Hyvä että oli kivaa. Jollain muullakin on ollut päiväkodin lelukatoksessa kivaa, sillä todistusaineistoa oli jäänyt: eväinä makkarapaketti ja energiajuomaa sekä ultra thin Sultan-kääre. Päiväkodin pihahan on ihan paras kutupaikka.

Lämpöö

Koko perhettä kiertää nyt kesäflunssa. Paitsi minua. Koululaiset eivät sairasta nykyään enää juurikaan, mutta viime yönä parisängystä löytyi kaksi lämpöistä köhijää.

Kävimme nappaamassa mini-annokset vitamiinia omasta aurinkoisesta rinteestä, muutama mustikka ja metsämansikka. Mustikat kypsyvät hyvää vauhtia mummolassa ja mansikat ajattelin käydä isojen kanssa poimimassa lähitilalta ehkä ensi viikolla. Kesän top 5 kuuluu mansikan itsepoiminta.

Monet ovat kesälomat aloittaneet. Itse himmailen lasten kanssa siellä ja täällä, mutta odotan kovasti koko perheen kesälomaa heinä-elokuulla. Tai siis itsehän palaan töihin elokuun alussa. Tyttö mietti tuossa yhtenä päivänä, että kun opettaja sitten syksyllä kysyy, että mitä olette tehneet loman aikana (niin, ne kysyy sitä luonnollisesti vielä nykyäänkin), hänellä on ihan loooopuuuton lista. Itse mietin, että eihän tässä olla vielä edes aloitettu. Lapsen ja aikuisen katsantakulma on niin erilainen, mutta hyvä näin.

Onneksi ihokin sai eilen aurinkoa kylmän kauden jälkeen, oi lämpö!

Mobile

Ajattelin, että jos vaikka tänä vuonna ehtisimme saada kirsikkapuusta satoa ennen ryövärilintuja. Tikkailla kapusin puuhun ripustelemaan välkettä. Olipa sitten aika letkeää loikoilla ruohikolla katsellen ilmavirrassa pyöriviä cd-levyjä. Mobile.

Normi Jussi

Kyllä se vain niin on, että pienten lasten kanssa pitää mennä rutiinien mukaan. Ei muuta. Tai no, pieni paukutti tunnin seinäpatteria vieraassa sängyssään, kunnes sanoin, että se on papan. Tyttö lisäsi että "Mummon". Eikä enää paukutellut. Ja nukkuu vihdoin <3

Terveiset mökiltä. Hyvää juhannusta!

P.S. Kuva viime vuodelta.

Puutarhan top 10 - beginner's guide

Tässä aloittelevan puutarhurin Must-do-list, Survival kit. Vinkit ovat lennelleet sieltä sun täältä, kiitos näistä. Osa saattaa kuulostaa vitsiltä, mutta oh my, not to me.

1. Netin hakupalvelut ovat hyviä. Muutettuamme tähän kotiin 1,5 vuotta sitten, aloitin puutarhassa olevien kasvien tunnistamisen googlesta. Kolmannenkymmenennen tunnistetun lajin jälkeen en enää jaksanut. Siinä on jo hyvä alku. Toisekseen, tutkaile muutama vuosi, ennen kuin teet pihasta oman näköisesi, kaikkea ei kannata repiä ylös heti vaikka mieli tekisikin. Nimimerkillä Onneksi jätettiin ruma mutta sadokas Kriikunapuu kasvamaan. Olisi harmittanut. 

2. Kasveja tuhoavat etanat tykkäävät oikeasti oluesta ja näin saat ne kiikkiin. Ne eivät tarvitse illalla kuin tilkan jonkun astian pohjalle kukkien alle, ja voit itse hörppiä loput. Paitsi, että niitä ei ole tässä pihassa ollutkaan, joten on jäänyt hörppimättä. Mutta edellisessä niitä oli!

3. Ruoki lehtikompostia ja pidä se kosteana, vaikka vesiletkulla - muuten siellä asuvat muurahaiset. Huomasin. Kiitos isä tästä vinkistä. 

4. Kalkitse pihaa. Se oikeasti toimii. Raparperit ovat neljä kertaa paksumpia viime kesään verrattuna.

5. Jos leikkaat ruohon itse, käytä pitkävartisia saappaita ja pidä lapset turvallisen matkan päästä. Tai pidä kylmäpussi lähellä lentelevien kivenmurikoiden takia, katso kuva alempana. Jos et leikkaa itse, esivalmistele piha ruohonleikkaajaa varten. Käykää oikeasti tarkasti läpi leikattavat alueet. Nimimerkillä Yhdet nousevat kuunliljat on juuri kynitty. 

6. Siirtele tai jaa perennoja 3-5 vuoden välein. Kasvu reipastuu. Tämän opin maa- ja metsätaloustiedon tunnilla jo yläasteella, toimii. Alkukesällä syksyllä kukkivat ja loppukesästä kesän alussa kukkivat. 

7. Leikkaa vuorimännyn uudet kasvut juhannukseen mennessä. Sillä ethän halua oudonmuotoisia korkeita havukasvustoja pihallesi. Sievät havuistutukset ovat paljon kivemman näköisiä. Melkein leikattu tältä kesältä.

8. Pihaan valikoituu kestäviä kasveja lastesi jäljiltä. Jalkapallon litistämät ja pienen kesäneidon juurineen kiskomisesta selviävät ovat hyviä. Lajit valikoituvat myös itsesi jäljiltä, joskus kiskot sellaisiakin juuria, joita ei pitänyt.

9. Vaikka olet saanut ystäviltä puutarhasuunnittelijoiden yhteystietoja, päätä silti tehdä kaikki itse. Sillä puutarha-ihmisethän ovat tutkimusten mukaan onnellisia, vähiten mielenterveyspalveluita käyttäviä. Lähdettä tähän tutkimukseen en nyt löydä, mutta näin olen kuullut. Sormet mullassa itselläkin siis.

10. Puutarhaohjelmien, blogien ja palkittujen puutarhojen esitellyt pihat vaativat työtä. Tai sitten niillä on vain hyvät kuvaajat? Eikä lapsia? Eikä Netflixiä eikä some-riippuvuutta? Pienen kitkemishetken saat hyvin järjestettyä sulkemalla taapero trampoliiniverkon sisälle tai järjestämällä hänelle vesileikkipisteen. Isosisarukset ovat myös hyvä hoitopalvelu, joskin hyvin lyhytkestoinen. Miten se nyt olikaan "älä katso yksityiskohtia, käytä aikasi mieluummin nauttimiseen aurinkotuolissa". Katso kokonaisuutta, kesä kestää vain hetken.

Mitäs tärkeitä jäi puuttumaan?

Rannalla

Minulla on tapana ryysiä uimarannoille aina vähän huonomman sään päivinä. Puuhailen lähtöä tehokkaasti välittämättä säästä, ja siellä me sitten istumme eväinemme pitkissä vaatteissa tai sateensuojassa. Eilen olin myös päättämällä päättänyt rantapäivän olevan tänään. Ennen kymmentä olimme ainoa auto valtavalla parkkipaikalla, ensimmäiset ihmiset koko rannalla. Mutta ah, aurinko tuli ja mainio rantasää. Sitä eivät haitanneet edes hiekkalla kuorrutetut rusinat. 

Laitan tähän loppuun vielä kukkaloistosta pikaräpsyjä. Nyt aurinkotuoliin lehtikasan kanssa, ennen kuin luvattu ukkonen ja sade saapuvat. Ihana kesä! 

Kirjastosta alkaa loma

Kesäkausi korkattiin eilen perinteisin menoin, kirjastokäynnillä. Pienelle kuvakirjoja nippu, isommalle ennätyskirjoja, isoimmalle pikkuteinien sarjaa ja kummistusjuttuja. Itselle nappasin esille nostettuja kirjoja: Anna-Leena Härkösen Ei kiitos, Sofi Oksasen Kun kyyhkyset katosivat ja Baby Jane, sekä Robert Goolrickin Luotettava vaimo.

Kesäkeittiö

Meillä tarjotaan päivän ateriat aina samoilla kellonlyömillä vuodesta toiseen, lomina ja arkena, niin kuin kunnon vanhemmat tekevät. Näinhän kouluissa ja päiväkodeissakin. Olen säntillinen. Rytmi, säännöllisyys, monipuolisuus, ruokailukulttuuri. Aamiainen, lämmin lounas yhdeltätoista, välipala kahdelta, lämmin päivällinen riippuen töistä palaavan nälkätilasta neljältä tai viideltä, ja iltapala ennen kahdeksaa. Koska olen useamman kerran täällä ja täälläkin tehnyt selväksi suhteeni tiskirättiin ja kattiloiden pesuun, ajattelin miettiä uusia käytäntöjä kesäloman ajaksi. Jos en mieti tätä uusiksi, vietän tämänkin koululaisten loman keittiössä. 

Kuva täältä

Kahden lämpimän ruoan tiskimäärä päivässä suhteessa koululaisteni närpimiin määriin vakuuttaa minut. Kesäkeittiössäni tullaan siis kesänä 2014 tarjoamaan vain yksi lämmin ateria. Aloitetaan tukevalla aamiaisella, joka venyy pitkään nukkuvien lomalaisten mukaan, lounasaikaan leipää leikkeleineen ja härpäkkeineen plus hedelmiä, välipala-aikaan kokemuksen rintaäänellä kalsium-annos pakasteesta, siis jäätelöä. Koko perheen ollessa paikalla päivällisellä, syödään monipuolinen lämmin ruoka. Iltapala kuin ennenkin. Reissuilla sitten taas omat kuviot.

Taapero jatkaa edelleen ruokarytmin ja kahden lämpöisen ruoan kanssa, no problem tästä, mikro kilahtaa kuin ennenkin. Mutta nuo koululaiset ja minä. Helpompaa elämää, ei edellisiltaisten tähteiden lämmitystä lounaaksi, kun niitä ei kukaan välitä syödäkään. "Mul ei oo nälkä.." "Ei mullakaan.." "Mä oon kavereitten kaa.." Ei pastaveden keittoa aamupäivällä, vaan rentoa otetta. Ei niistä nakeista ole pakko tehdä kastiketta, voihan ne syödä kylmiltään takapihalla vaikka vesimelonin kanssa? Nyt nautitaan, hoitovapaan viimeiset kaksi kuukautta ovat startanneet.

Osaankohan? Nyt joku viisas ajattelee, että nytkö tämän vasta hoksasin :D 

Rusketusraidat

Huh hellettä! Nyt tankataan aurinkoa koko edeltäneen masentavan pimeyden edestä ja uusi väri onkin ilmestynyt ihon pintaan, sen verran paahteisessa auringossa loikoilua rakastava olen. Minulla on hiljalleen alkamassa pikkuneidin kuivaksi oppimis-projekti, joten jätin mekon alta vaipan pois ja järkkäilin pienelle vakio-viihdykkeeksi ämpäriin vettä ja asettauduin itse aurinkotuoliin kirjan kera. Tällä hetkellä luvussa Khaled Hosseinin Tuhat loistavaa aurinkoa. Päivän tarkoituksena oli juoda jokunen litra huomista helteistä Naisten Kympin juoksua varten, mutta nesteet taisivat haihtua samantien. Ihana kesä! Lähtisikös vielä iltaviilennykselle lähirannalle?