Päivä muiden joukossa.. Armin van Buurenilla maustettuna

Herään ennen kellon soittoa 6.40. Selaan puhelimella Facebookkia ja Hesaria. Olo on raskas, väsynyt, olen heräillyt yöllä eskarilaisen kanssa. Mies on jo lähtenyt töihin. Vieressäni pinnasängyssä nukkuu tyttönen, syvässä unessa, tutti jalkopäässä, harso käden ulottuvilla. Parisänkyyn yöllä kömpinyt eskarilainen herää.

Täytän pyykkikoneen ja laitan sen pyörimään. Sytyttelen valoja, availen verhoja. Ihanaa kun illalla on järjestetty jokainen dublopalikka paikalleen. Miten niitä aina löytyykin jostain. Lapset pyysivät puuroa ja mustikoita illalla aamuksi. Harvinainen toive. Kaurapuuro valmistumaan.

 7.00 herätän kolmasluokkalaisen. Häntä ei huvittaisi nousta sängystä, hiihtoloman mummolakyläilyn valvomiset tuntuvat vielä. Pikkuneiti huutelee pinnasängystään. Kannan neidin isosiskon sänkyyn, aamu-uniset siskokset saavat herätellä toisensa. Ovat ylisuloisia.

 Aamiaisella kaikki kolme lasta. Pikkuneiti kahmii lusikallaan puuroa suuhunsa, lusikoin väliin avuksi. Hyvä tunnelma, kaikkia naurattaa. Itselle pikasuihku.

8.00 lähtö koululle. Olen luvannut kyyditä kolmasluokkalaisen kouluun, pienemmät tulevat mukaan, eskarilainen viettää kotipäivän. Ääääh, koululaisen pitkän päivän eväät unohtuivat, äkkiä eväsrasiaan voileipää ja kurkkua. 

Kotona. Teekannuun hautumaan vihreää teetä. Katsomme loppuja lastenohjelmia sohvalla. Eskarilaista ei Pikku Kakkonen enää millään meinaa kiinnostaa, mutta yhdessä tykkää katsoa. Valitsisi itse kaikkea muuta epäilyttävää katsottavaa. Pikkuneiti tyhjentää dublokoria toiseen lelulaatikkoon. Vilkaisu Facebookkiin. Poika järjestää meille levyraadin Spotifysta, molempien valitsemia kappaleita, pienoinen kiljuu ja tanssii mukana. Levyraadin voitti pojan valinta, Armin van Buuren: This is What it Feels Like.  (Toivottavasti linkki toimii mobiilissa.)

Setvin märät pyykit ja laitan toisen koneen pyörimään. Moneen kertaan on pitänyt siivota pojan huone, siispä toimeen. Sisäpäivä. Mikä siinä onkin, että lapset nauttivat aikuisen auttaessa huoneen siivouksessa. Vihdoinkin kaikenlaisia aarteita ja hyljättyjä pääsiäismuna- ja hampurilaisaterialeluja saadaan roskiin. Poika pelaa sählyä ja liimaa lisää Teemu Selänteen julisteita oveensa. Pikkuneiti siirtelee tavaroita paikasta toiseen ja pölisee omiaan.

 Aamupäivä hurahti! Huone on siisti, oma huone leluineen taas kiinnostaa. Ruokaa ei ole eiliseltä jäänyt lounaaksi, paitsi keitettyjä vihanneksia, paistan lisäksi kanaa ja keitän pastaa, tästä riittää illaksikin. Lapset syövät hyvällä ruokahalulla. 

Pikkuneidille vaipan vaihto, jutustelemme potasta, ei kiinnosta. Pyörittää päätään "e aluu, e aluu". Ulkotamineita päälle, tutti suuhun ja ulos vaunuihin päiväunille. Linnut laulavat keväisesti! Soitan miehelle. Viestittelen äitini kanssa ensi viikon työkeikasta. 

12.00 keitän kahvia, vaikken sitä yleensä juo. Poika lähtee takapihalle kiekon ja mailan kanssa. Sudin hiukset ja kasvot ihmisen näköiseksi, tytön herättyä pitää lähteä asioille. Yövalvominen väsyttää, vajoan tietokoneelle kahvin kanssa hetkeksi, päivitän sijaisrekryyn vapaita työpäiviä. Selvittelen pyykit. Pähkäilen ihmeissäni, mitä kummaa virkistävää välipalaksi lapsille. Banaania, päärynää, voileipää luvassa.

14.00 pikkuneiti herää, pikainen välipala ja porukka autoon asianhoitomatkalle. Sadattelen auton rapaista ulkoasua, koskahan käyttäisi pesussa. Takaisintulomatkalla nappaamme koululaisen koululta. Tällä viikolla on sovittu, ettei kavereiden kanssa olla heti koulun jälkeen.. nimittäin läksyt jäävät tekemättä, eikä niihin jaksa keskittyä illalla. 

Kotona rakennan sadannen dublo-linnan rikottavaksi pienelle, luen muutaman kirjan. Uusimpana keksinyt kurkkia jalkojensa välistä. Naurattaa, tulee vahinko-kuperkeikka. Molemmat tytöt voimistelevat ja kikattelevat.

Mies tulee töistä. Ajatukset päivälliseen. Tänään on harrastusvapaa ilta, ihanaa. Päivälliseksi ei sittenkään tähteitä vaan tonnikalapastaa ja kasviksia. Isot sisarukset nahistelevat keskenään. Pikkuneiti tahdittaa ruokakeskustelua "mmnammm nam nam mam", herkullista siis.

17.00 Pikku Kakkonen. Tai yritys, kaikki lapset vaeltavat omiin puuhiinsa, jäämme miehen kanssa sohvalle. Kanavanvaihto ja Tanskalainen maajussi. Strömsötä en kykene katsomaan, tulee suorituspaineita, mutta tämä on erikoista, leppoisaa, innostavaa, huvittavaa, piristävää ja kiinnostavaa.

Kuva täältä

18.00 eskarilainen esittelee uuden itsetekemän pelinsä. Muutama pelikierros. Peli pelataan kahdella nopalla, vain lukumäärällä alle 5 saa liikkua. Aika hauska. 

Jumpan vuoro. Vähän kahvakuulaa, uusi ohjelma. Pikkuneiti käy nostamassa kuulaa myös. Iltapalaa varten lettutaikina valmiiksi, tällä kertaa kauramaidosta, sillä oikea maito on vähissä. Suihkuun ja pieni tyttö kylpyyn.

19.30 iltapalalla. Pikkuneiti pöristää puuroaan, taitaa ajatella autoja taas. Summataan päivä päätökseen, mitä huomenna? Olen onnellinen ja onnekas. Lapset unille ja äiti tietokoneelle. 

"Elämä on mustaa, 
jos uskot sen olevan mustaa. 
Elämä on iloisen keltaista, 
jos sanot sen olevan iloisen keltaista.
Kirjoitat elämäsi käsikirjoituksen musteella, 
jonka värin valitset itse."

- Tom Lundberg