Turvaa ja urheilua

Aloitin ikkunanpesun takkahuoneen kirjahyllyjen laseista. Samalla tulin ajatelleeksi, että meillä ei ole hankittuna yhtään lastenturvajuttua, niitä lapsilukkoja siis. Kolmen lapsen historiassa. Tai no, jonkun edellisen kodin asukas oli jättänyt pistorasioihin tulppia, jotka me napattiin matkaan. Niitäkin on vain viisi, joten ei joka pistorasiassa. Jesse-teipillä ja naruilla pärjää pitkälle! Oikeastaan nämä ei ole ns. turva-asioita, vaan helpottamaan vaihetta, kun pienen pitää painella nappuloita ja purkaa ja tyhjentää kaappeja ja laatikoita. Muistaakseni vaihe ei kesta kauaa.. mutta kuinka kauan vielä?

Eilen olin lasten kanssa jalkapallotapahtumassa, ja voi tätä onnea, Duudsonien Jarppi oli paikalla. Meillä on nyt nimmarit papereilla, jalkapallossa ja käsivarsissa plus fanikuvia Jarpin kanssa. Niitä en lataa tänne, onhan ne heh jo Instagramissa ja Facebookissa. Lauantai-illan sauna-aiheena olikin Jarppi ja kuinka saataisiin Duudsonit meille. Ööö äiti ei haluu!? Meidän naapurista tehtiin ekalla kaudella yksi Duudsonit tuli taloon-jakso, jonka saivat katsoa ja joka on lasten mielissä edelleen. "Äiti mitä sä tekisit jos ne tulis meille? Äiti, äiti mä keksin, ne vois tulla meille siks kun me lapset riidellään niin paljon!" .. .. ..

Isompi tyttö..

.. ja pienempi tyttö

Naisten Kymppi lähenee, kuukausi jäljellä. Juoksukaveri perui, joten lähden koitokseen yksin. Tavoite on pystyä matkaan ilman kävelyaskeleita. Näin kaksi vuotta sitten, toivottavasti myös tänä vuonna. Tämän loppupäivän kun rehkin ikkunanpesussa, voinkin käyttää viimeiset voimanrippeeni iltahölkkään. Onneksi isommat lapset pärjäävät jo harrastuksissaan hyvin, löysin nimittäin mahtavat lenkkipolut futiskentän läheltä! Ajankäytön hallintaa! Haluan myös bongata ensimmäiset kukkaset pihalta, joten kone kiinni ja ulos -- >

edit. Siis Kympille menossa KOLMEN vuoden jälkeen. Viime keväänä pieni oli ihan vauva ja sitä edellisenä vuotena olin raskaana :D