Puhutaan rakkaudesta

- Äiti mitä te siellä kaupungilla teette?
- Käydään syömässä sushia. Ja puhutaan rakkaudesta.
- Ai.

Näin keskustelin 7-vuotiaan pojan kanssa ennen meidän tinahää-viikonloppua.

Meillä oli oikeasti tosi mukavaa. Ei jaksettu riekkua kaupungilla, vaikka vannotin etukäteen, että käydään yksillä joka paikassa. Ainakin Molly Malonesissa, missä nuokuin liian usein 2000-luvun alussa. Me kierrettiin kauppoja ja tehtiin ostoksia, syötiin niin että kieli meinasi mennä mukana ja kuljettiin kaupungilla käsikynkkää.

Kello 21 Teerenpelissä katsoin kännykkää, jossa pojan näpyttelemä viesti: "Äiti mä oksensin!" Hetken aikaa mietin löytääkö anoppi ämpäreitä ja pyyhkeitä, mutta annoin olla. Mitenpä me oltaisiin voitu auttaa. Jälkikäteen selvisi, että poika oli vetänyt sokeri-rasva-suola-herkku-överit ja huono olo jäi siihen. Ällöä.

Mutta me puhuttiin rakkaudesta. Vähän ällöä sekin, mutta jos kerran vuodessa.