Vihaan yhtä jumppaa. Se on tämä Jillian Michaelsin 30 day shredin level 2. Vain level 2. En saa siitä otetta, heilun ja huojun aina väärässä asennossa ja läkähdyn lopulta ihan vain sekoiluuni. Eikä treeni tunnu oikeissa paikoissa. Mutta Jillianin level 1 ja 3 on kyllä ihan parasta. Ihmiselle, jolle ei löydy aikaa (eikä halua) lähteä salille eikä lenkkipolulle. 20 minuuttia kotona, toimii. Teen sitä ihan omalla toimintasuunnitelmallani, silloin kun ei ole motivaatiota muulle.
Yksi viisas terveydenhoitaja sanoi kerran, että syyllisyyttä ei pidä kokea liikkumattomuudesta pienten lasten takia. Myöhemmin se aika sitten taas löytyy liikunnallekin. On muuten totta. Aina pimeinä hetkinäni (lasten valvottaessa tai uhmatessa) hoen mielessäni "Tämä ei ole ikuista, tämä ei ole ikuista". Kauhean epäromanttista lasten näkökulmasta katsottuna, rakkaudestahan nuo rakkaat olen halunnut, mutta joskus saa väsyttää.
Ihan yhtäkkiä ne kasvavat, viettävät kavereilla tai harrastuksissa illat. Juuri ennen kolmatta raskautta, isommat lapset olivat jo sen ikäisiä, että meille vanhemmille löytyi omaa aikaa ja juuri sitä aikaa liikunnallekin. Vauva syntyy... ja päiviä rytmittävät taas päiväuniajat ja valvotut yöt aiheuttavat takkuavia päiviä. Ja sohva on illan houkuttelevin asia. Seuraavat pari vuotta.
Äidin liikuntaluetteloon on silti lisätty uusi ohjelma. 5 Move Ab Challenge. Viikon haaste. Tästäkin kiitos yhdelle ihanalle liikunta-äidille :D Hiit, High-intensity interval training. Kova haaste, ja muuttui raskaammaksi kerta kerralta. Mutta tähän oli aikaa vauvan syöttöjenkin välissä.. ja läksyjen tarkastuksen.. ja harrastuskyyditysten. Kun vain päätti niin.
.jpg) |
| Marraskuun pimeä ja märkä vaunulenkki |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!