lauantai 14. syyskuuta 2013

Raja hyväntekeväisyydelläkin

Minulle soitettiin viime viikolla läheisestä ammattikoulusta, josko ottaisin lähihoitaja-opiskelijan perheharjoitteluun. Olin juuri saanut isommat kouluun ja eskariin ja pienokaisen ensimmäisille päiväunilleen, makasin sohvalla, tv auki, valmiina facebookkaamaan ja nautin viikonlopun karkkikätkön loppuja. Nauratti, mitä minä opiskelijalle näyttäisin arjestani! Jos en vauvan nukkuessa tee kotihommia, jumppaan tai pyörin netissä. Minun omaa aamupäivä-aikaani <3

Pyöritin kuitenkin mielessäni opiskelijan ottamista jonkun aikaa. Olen hoitovapaalla lastentarhanopettajan työstäni, tämä taustana opiskelijan otolle, ja alueen perhepäivähoitajat eivät ota nyt opiskelijoita. Kaikilla lähihoitaja-opiskelijoilla ei ole minkäänlaista taustaa lasten kanssa olemisesta, ja pian on edessä harjoittelujakso päiväkodissa. Opiskelija olisi 15-16v, kävisi kerran viikossa 6h, 7 kertaa. Voisin tsempata siis kerran viikossa. Laulaa, loruilla ja antaa hoivan mallia vauvalle, kokeilla isompien kanssa vaikka motorisia taitoja. Keskustella, ohjata ja opettaa vauvankin nukkuessa. Minulla on ammattiylpeyttä ja tiedän olevani hyvä työssäni. Olin suunnitelmia täynnä (onko ikävä töihin!?) ja ajattelin hyväksyä opiskelijan tulon.

Olin intoa täynnä ja kysyin korvauksesta, olisin koulutettu ihminen ohjaamassa opiskelijaa. Ennenkin olen opiskelijoita ohjannut. Mutta hah ja pah. Korvausta ei ole eikä tule, lounasraha 3€ minulle maksettaisiin, mikäli opiskelija ei ota omia eväitä. Siis 3€, K-O-L-M-E!  Hyväntekeväisyys on tärkeää, mutta päätin kuitenkin jatkaa entiseen malliin aamupäiviäni! Kunnianhimoisena ihmisenä olisin ohjannut ja opettanut 110%, ja hienoinen korvaus olisi kohtuullista, ei paljon, mutta nimellinen summa. Mikään muu ala kuin lastenhoitoala ei edes ehdottaisi ilmaiseksi opiskelijaa. Enkä edes liioittele tämän suhteen, tämä on niin totta.

P.S. Kaksi muuta tuttua opettaja-äitiä ottivat samoin ehdoin opiskelijan. Jaa miksikö? Heidän 2v ja 3v ikiliikkujat saisivat jonkun pyöritettäväkseen :D :D  Ihan oikein.

P.P.S. Antaapa tämä kirjoitus minusta ilkeän kuvan. Ärsytti. Mutta kuka haluaa kotiinsa teini-ikäisen pyörimään, joka todennäköisesti jauhaisi purkkaa huppu päässä ilman katsekontaktia (kyllä, näitäkin näkee päiväkotiharjoitteluissa). Minulla on jo kolme täystyöllistävää lasta, en ota lisää.

P.P.P.S. Jos se opiskelija olisi ollutkin reipas, iloinen, hurmaava, lasten rakastama, tuleva luotto-lastenhoitajamme? Damn.
Omin sormin mustikoita

2 kommenttia:

  1. 3€! Äänetöntä huutonaurua on hieman hankala harjoittaa vauvan nukkuessa vieressä. :D

    Meidänkin alalla on harjoittelijoita ilman korvausta. Kerran yksi juurikin hupparipäinen tyttö kävi kampaamolla päivän istuskelemassa tuppisuuna. Seuraavana päivänä tajusi olla tulematta. Toki olisi voinut ilmoittaa itsestään...

    Etkä ole ilkeä! Erinomainen valinta! :)

    VastaaPoista
  2. Ei me oltu sellaisia harjoittelijoita, eihän ;D

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!